sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Jäsenkirje 1/2016 postitettu



Postitimme perjantaina 2.9.2016 jäsenkirjeen ja jäsenmaksulaskut kaikille jäsenillemme. 

Hyvä Karjalan Pyhäjärvi ry:n jäsen

Tänä vuonna vietetään Karjalan Pyhäjärvi ry:n kahdettakymmenettä ensimmäistä toimintavuotta. Viime vuoden juhlavuoden kunniaksi yhdistyksen kotisivut uudistettiin ja niille pyritään nostamaan ajankohtaisia asioita Karjalan Pyhäjärveen liittyen. Yhdistyksellä on myös sivut facebookissa. 

Viime vuosina yhdistyksen toiminnasta on merkittävän osan vienyt Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja muiden järven tilaan vaikuttavien hankkeiden valmistelun seuranta. Yhdistys antoi edellisellä toimintakaudella lausunnot Pyhäjärven rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta sekä luonnoksesta. Kaavaluonnos on kehittynyt positiiviseen suuntaan KHO:n kumoamasta kaavasta, mutta yhdistyksen suurimpana huolena on yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyys Pyhäjärven alueella. Yhdistys antoi lausunnon myös UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavasta, joka ulottuu lampialueen lisäksi myös Karjalan Pyhäjärvelle. Lausunnot on luettavissa kokonaisuudessaan kotisivuillamme. 

Yhdistys jatkaa talkootyönä näkösyvyysmittauksia Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä. Näkösyvyydet olivat kaudella 2015–2016 varsin heikkoja vaihdellen 5,5-7 metrin väillä. Ätäsköllä näkösyvyydet ovat kosteikon rakentamisen jälkeen parantuneet merkittävästi jopa 1,5 metrillä. Valtakunnallinen sinilevän tarkkailupiste Sorvanniemessä jatkoi toimintaansa. Sinilevää esiintyi läpi kesän, mutta melko heikkoina ja usein pintavedessä leijuvina esiintyminä. Juhannuksen jälkeen havaittiin yksi massiivinen esiintymä ja sinilevää havaittiin pieniä määriä vielä marraskuussakin.

Tänä kesänä sinilevää on ollut Karjalan Pyhäjärvellä vähän, mutta elokuun lopussa esiintymiä havaittiin mm. Kesälahden alueella. Pyhäjärvellä, kuten myös muilla vesistöillä ympäri Suomen, on tänä vuonna havaittu runsaasti ruostesienen itiöitä, jotka aiheuttavat ruosteenpunaisia lauttoja. Todennäköisesti kyseessä ovat olleet ruostesienistä runsaimpana esiintyvän kuusen suopursuruostesienen itiöt. Ilmiö ei ole vaarallinen, vaan haitta on lähinnä kosmeettinen. 

Karjalan Pyhäjärven tilaan vaikuttavista toimista valuma-alueella voidaan todeta, että edellisellä toimintakaudelle metsähakkuita on toteutettu suhteellisen runsaasti. Hakkuissa ja maaperän käsittelyssä ravinteita sekä kiintoainetta kulkeutuu vesistöön suojavyöhykkeiden ollessa riittämättömiä. Hakkuualueiden aurauksia suoritetaan myös rinteen myötäisesti, joka edesauttaa ravinteiden valumista vesistöön. Maatalouden kuormitus on valuma-alueella säilynyt entisellään. Uukuniemen Koirasuolta peräisin olevia humuslauttoja on tuulten vaikutuksesta ajautunut mm. Sarvisalonsaareen. Humuslauttojen rehevöittävä vaikutus on suhteellisen pieni, mutta ne vaikuttavat muuten kirkasvetisen ja hiekkapohjaisen/rantaisen Karjalan Pyhäjärven tilaa heikentävästi.
 
Yhdistyksen hallitus suunnittelee vesiensuojeluhanketta Karjalan Pyhäjärven valuma-alueelle, jonka tarkoituksena on vesistöön tulevan ravinnekuorman pienentäminen. Hanke voidaan toteuttaa useassa osassa siten, että ensimmäisenä tarkastellaan jo toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuus sekä olemassa olevien rakenteiden mahdollinen kunnostustarve. Tämän jälkeen kohdistetaan toimet uusille kohteille. Myös hoitokalastus on yksi mahdollinen osa-alue hankkeelle. Mikäli sinulla on ideoita hankkeen sisältöön, ole yhteydessä yhdistyksen hallitukseen.

Päivitämme jäsenistön yhteystietoja ja pyrimme lisäämään erityisesti sähköistä viestintää. Kotisivuillamme on lomake, jonka kautta voit ilmoittaa yhdistyksen käyttöön sähköpostiosoitteesi/puhelinnumerosi tai tehdä osoitteenmuutoksen.

Yhdistyksen hallituksen kokoonpano 2016–2017:
Puheenjohtaja
Anniina Kontiokorpi: 040 530 6455, anniina.kontiokorpi(at)gmail.com
Varapuheenjohtaja 
Jouko Turkka: 0400 976 975, turkat.sorsa(at)gmail.com
Rahastonhoitaja 
Pentti Hämäläinen: 050 503 0210, pentti.hamalainen(at)protavastia.fi
Sihteeri
Tuomas Ojanen: tuomas.ojanen(at)helsinki.fi
Jäsenet
Aimo Karttunen: 0400 778 876
Kimmo Martiskainen, kimmartis(at)gmail.com
Topi Rautio: 0500 122 316
Marja Simola: 0500 861 636, marjahelena.simola(at)gmail.com



Hyvää syksyä kaikille jäsenillemme toivottaen
Hallitus




 
 

torstai 28. heinäkuuta 2016

Vuosikokouksen päätöksiä 27.7.2016

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin eilen 27.7.2016. Vuosikokouksen yhteydessä kuulimme esitelmän Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksella tekeillä olevasta Ninni Rissasen gradusta, joka käsittelee kasviplanktonin esiintymistä eri humuspitoisuuden omaavissa järvissä sekä kasviplanktonin vaikutusta kalojen rasvahappokoostumukseen. Karjalan Pyhäjärvi ja Ätäskö ovat molemmat tutkimuksessa kohdejärvinä. Tutkimuksen tulokset valmistunevat tämän vuoden aikana, jolloin kerromme asiasta lisää. Lisäksi kuulimme rahoitusvaihtoehtoista vesistöjen kunnostukseen ja hoitoon liittyvissä hankkeissa. 

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Anniina Kontiokorpi. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pentti Hämäläinen, Aimo Karttunen, Kimmo Martiskainen, Tuomas Ojanen, Topi Rautio, Marja Simola ja Jouko Turkka. 



Toimintasuunnitelma 2016–2017
  • Toimintavuosi on Karjalan Pyhäjärvi ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi.
  • Pyhäjärven rantaosayleiskaavan valmistelu- ja hyväksymismenettelyä seurataan aktiivisesti. Kaavaprosessiin reagoidaan tarpeiden mukaisesti Karjalan Pyhäjärven luontokokonaisuus ja sen suojelulliset arvot huomioiden.
  • Näkösyvyysmittauksien osalta käynnistyy kahdeskymmenesensimmäinen mittausvuosi. Näkösyvyysmittauksia jatketaan talkoovoimin vanhoilla mittauspaikoilla, mutta myös rajavartiolaitoksen toimesta. Vapautuville näkösyvyyden mittauspaikoille pyritään löytämään jatkaja.
  • Valtakunnallinen sinilevätarkkailun seurantapiste Sorvanniemessä jatkaa toimintaansa.
  • Suostutaan mahdolliseen hoitonuottauskaluston myymiseen Kesälahdella toimivalle kalastusporukalle sillä ehdolla, että kalusto säilyy edelleen Karjalan Pyhäjärvellä aktiivisessa käytössä.
  • Rannan asujia kannustetaan hoitokalastukseen verkoilla ja katiskoilla. Etsitään rahoitusta uudelle hoitokalastushankkeelle (katiskojen rakentaminen) ja toteutetaan kampanja rahoituksen järjestyessä.
  • Yhdistys tarkkailee Pyhäjärven tilaa sekä siihen mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden etenemistä ja pyrkii toimillaan suojelemaan Pyhäjärven herkkää vesiekosysteemiä.
  • Yhdistys panostaa jäsenhankintaansa mm. osallistumalla Pyhäjärven alueen kesätoreille ja esimerkiksi Puhoksen perinnepäiville.
  • Kootaan jäsenien sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot viestinnän helpottamiseksi. Lisätään tiedostusta erityisesti sähköisessä muodossa.
  • Yhdistyksen edustaja jatkaa toimintaansa Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Varsinaisen jäsenen paikka vaihtuu varajäsenyydeksi toimintakaudeksi 2016–2018.
  • Yhteistyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, metsäkeskuksen, Keski-Karjalan Luonto ry:n sekä muiden toimijoiden kanssa jatketaan.
  • Yhdistys jatkaa vesiensuojelutyötä osallistumalla keskusteluihin ja tiedottamalla ajankohtaisista vesienhoitoon ja -suojeluun liittyvistä asioista kotisivujen ja lehdistön kautta.
  • Ideoidaan uusia toimia.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Yhdistyksen vuosikokous ke 27.7. klo 18

Karjalan Pyhäjärvi ry:n
VUOSIKOKOUS
keskiviikkona 27.7. klo 18 alkaen
Karjalan kalamiesten majalla (Sarvisalontie 59, Kesälahti)


Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista aiheista.
Paikalla myös asiantuntijoita ELY-keskuksesta.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Sinilevätilanteesta ja havaintojen ilmoittamisesta

Yhdistykselle on alkanut tulla ensimmäisiä sinilevähavaintoja. Toistaiseksi sinilevää on havaittu vasta Ätäsköllä. Yhdistyksemme toteuttaa valtakunnallista leväseurantaa Karjalan Pyhäjärvellä Sorvanniemessä. Havaintopaikalla ei ole havaittu levää tänä vuonna. 

Sinilevähavaintoja voi ilmoittaa Järviwiki-palvelun kautta kuka tahansa. Palvelun kautta voi myös seurata levätilannetta. 

Pääsin eilen katsomaan Pyhäjärveä yläilmoista ja myöskään sieltä ei sinileväkukintoja havaittu Karjalan Pyhäjärven pääaltaalla, mutta Ätäskön osalta levää oli havaittavissa. Tuuli on sekoittanut vettä Ätäsköllä ja rannoille ajautunut levä on hajonnut pistemäisiksi esiintymisiksi. 


Karjalan Pyhäjärveä 26.6.2016. Sarvisalonsaari taaimpana. Kuva. Anniina Kontiokorpi
Yhdistyksen hallitus kokoontuu tänään käymään läpi tulevaan vuosikokoukseen liittyviä asioita sekä muita ajankohtaisia asioita.


maanantai 9. toukokuuta 2016

Lausunto UPM:n ranta-asemakaavan ehdotukseen


Kiteen kaupungille


Asia: UPM:n ranta-asemakaavaehdotus

Karjalan Pyhäjärvi ry kiittää kaavoittajan antamasta vastineesta kaavaluonnoksen osalta jättämäämme lausuntoon sekä mahdollisuudesta lausua UPM:n ranta-asemakaavaehdotuksesta.

Kaavaehdotuksen arvioinnin lähtökohdat ja perusteet

Karjalan Pyhäjärvi ry näkee kaavaehdotuksen osalta positiivisena kehityksenä sen, että alueelle on toteutettu Natura-arviointi ja UPM:n alueilleen laatiman ranta-asemakaavan aikataulu on synkronoitu Pyhäjärven osayleiskaavan kanssa. Tämä helpottaa huomattavasti asian tarkastelua kokonaisuutena erityisesti Karjalan Pyhäjärven osalta.  

Yksityiskohtaisia huomioita UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaehdotuksesta

1. Karjalan Pyhäjärvi ry on todennut Kiteen kaupungille jättämässään lausunnossa Pyhäjärven osayleiskaavasta, että huomioiden vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutuksen niukkaravinteisen, Natura 2000-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvan Pyhäjärveen, on rakentamistiheys Pyhäjärven alueella edelleen liian suuri. Karjalan Pyhäjärvelle vapaata rantaviivaa jää laskennallisesti 63 %, mutta vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti esimerkiksi rantautumiseen hyödynnettävissä olevaa todellista vapaata rantaviivaa alueella on alueella paljon vähemmän. Karjalan Pyhäjärven osalta rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin pirstaleinen. Merkittävä osa Karjalan Pyhäjärvelle osoitettavista uusista rakennuspaikoista kohdistuu UPM:n ranta-asemakaava-alueelle.

2. Rakennuspaikkojen määrä alueella määräytyy Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksen periaatteiden mukaisesti siten, että alueen rakennettavuuden perusteella määritetään rakennuspaikkojen määrä 3-5 rp/m-rkm. Karjalan Pyhäjärvi ry:n näkemyksen mukaan soistuneilta ja rakennettavuudeltaan heikoilta ranta-alueilta ei tulisi lainkaan muodostua rakennuspaikkoja. Nyt näiltä alueilta määräytyy 3 rp/m-rkm. Tämä korostaa rakentamistiheyden kasvua erityisesti erämaisella lampialueella, jossa rakennustiheyttä ei tulisi verrata lainkaan suhteessa hyvin erilaiseen Karjalan Pyhäjärveen. Vaikka lampialueen osalta vapaata rantaviivaa alueella jää huomattavasti enemmän kuin maakuntakaava vaatii, on silti syytä tarkastella kriittisesti rakentamisen mielekkyyttä kyseiselle erämaiselle alueelle, jonka luonnonolosuhteita mahdollisesti alueella rakennettava uusi infrastruktuuri ja loma-asunnot voimakkaasti muuttavat.

3. Rantarakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan Valkiajärven luontokokonaisuuteen, jossa merkittävimmät arvot ovat vesistössä itsessään. Kirkasvetisyydestään tunnettu Valkiajärvi on veden laadun ja biologisten laatutekijöiden perusteella luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi. Järvi on tullut viime aikoina tunnetuksi Järven tarina -elokuvasta, jossa sen ainutlaatuinen vedenalainen luontokokonaisuus sai arvoistaan mainetta ja alueesta tuli valtakunnallisesti mielenkiintoinen. Yhdistys on ilahtunut huomatessaan, että sukeltajien harrastusmahdollisuus on kaavaehdotuksessa huomioitu. Valkiajärven rakennuspaikkojen määrän ollessa kohtalainen, jäänevät rakentamisen kokonaisvaikutukset näiltä osin vähäisemmiksi, mutta Valkiajärven vesistön pilaantuminen on kaikin mahdollisin keinoin estettävä ja sen erityinen arvo nostettava kaavoitusprosessissa esiin.

4. Valkiajärven osalta kaavaehdotukseen on laitettu erityisiä ohjeita kaavamääräyksiin, kuten viheralueiden lannoittamiskielto. Kielto on sinällään erittäin kannatettava, mutta yhdistys haluaa kuitenkin nostaa esille tämän kaltaisen kiellon valvonnan hankaluuden ja sitä kautta sen mahdollisen tehottomuuden. Kuinka varmistetaan, että kieltoa noudatetaan? Ja kuinka varmistetaan, että rakennusten ja rantaviivan väliin todella jätetään puustoa, joka vaikuttaa maisemaan, mutta myös sitoo itseensä vesistöihin valuvia ravinteita? Määräysten noudattamisen varmistaminen alueella on erityisen tärkeää ja sitä on syytä pohtia jo kaavoitusvaiheessa, kun rakentamismääräyksiä laaditaan.

5. Hummonselän luo-merkinnällä merkityn lähdealueen ympärille tulisi jättää leveämpi suojavyöhyke ja siirtää sen ympärillä sijaitsevia tontteja kauemmaksi lähdealueesta.

6. Rakennusoikeutta kaava-alueen tonteille osoitetaan 200 k-m2 huolimatta siitä sijaitseeko rakennuspaikka suuremman järven vai pienemmän lammen rannalla. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennusoikeuden tulisi olla erityisesti lampialueella esitettyä pienempi.



Yhteenveto

Erityisesti Pyhäjärven alueella todellisen vapaan rantaviivan määrä on huolestuttavan pieni. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Yhdistys korostaa tässä yhteydessä painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on seikkaperäisesti kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden).

Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

Lausunto Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotuksesta


Kiteen kaupungille


Asia: Karjalan Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotus

Karjalan Pyhäjärvi ry kiittää tilaisuudesta esittää näkemyksensä Karjalan Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotuksesta todeten kohteliaimmin siitä seuraavan.

1. Kaavaehdotuksen arvioinnin lähtökohdat ja perusteet

Yhdistys katsoo, että kaavaehdotuksen arvioinnin keskeisenä lähtökohtana on oltava maankäyttö- ja rakennuslain ohella korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jolla tuomioistuin pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaava Kiteen kaupungin osalta kokonaisuudessaan. Yhdistys muistuttaa, että korkein hallinto-oikeus korosti ratkaisussaan muun muassa seuraavaa:

”Kaavaa laadittaessa käytettävä vesistökohtainen mitoitusluku riippuu esimerkiksi vesistön ja sen rannan luonnonarvoista, veden vaihtuvuudesta ja syvyydestä sekä rantojen rakennettavuudesta ja nykyisestä rakentuneisuudesta. Niin sanotun muunnetun rantaviivan käyttämisessä rakennusoikeuksia mitoitettaessa pyritään muun ohella sovittamaan rakentamisen määrä alueen luonnonoloihin ja vesistön sietokykyyn sekä erityisesti ottamaan huomioon vastarannan läheisyys kapeiden vesistönosien rannoilla ja se, että kapeilla maa-alueilla, kuten kannaksilla ja niemissä, rakennusta ei kenties voida sijoittaa riittävän välimatkan päähän rantaviivasta.”

Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.

2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta

Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.

Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.

3. Yksityiskohtaisia huomioita

3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys

 
Yhdistys pitää pääsääntöisesti hyvänä kaavaehdotuksessa toteutettua vyöhykejakoa, jossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5 ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp/ m-rkm).

Yhdistys kuitenkin huomauttaa, että soistuneilta, rakennuskelvottomilta ranta-alueilta määräytyvät 3 rp/m-rkm ei huomioi riittävästi Pyhäjärven arvoa Natura-verkostoon kuuluvana oligotrofisena vesistönä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennettavuudeltaan heikoilta alueilta ei tulisi lainkaan määräytyä rakennusoikeutta. Tämä vähentäisi kaava-alueen rakennustiheyttä ja tukisi Pyhäjärven erityissuojelun keskeisiä tavoitteita eli vesistön säilyttämistä niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.

Vaikka varsinaisten uusien rakennuspaikkojen määrä kaavaehdotuksessa on maltillinen, on aiemmin tiheänä toteutunut rantarakentaminen Pyhäjärven rakennustiheyden kannalta rasite. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen 5,1 rp/m-rkm on yhdistyksen tulkinnan mukaisesti edelleen liian suuri huomioiden KHO:n vuosikirjapäätöksen, jossa todetaan:

”Kiteen kaupungin alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuutta 6,2 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille on pidettävä varsin korkeana, kun otetaan huomioon aiemmin selostetut kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta.”


Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”


3.2 Vapaan rantaviivan määräytyminen

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven osalta. Yhdistyksen mielestä vapaan rantaviivan osuus on kaavaehdotuksessa nimenomaan laskennallinen.

Todellisuudessa sellaista vapaata rantaviivaa, jota voitaisiin hyödyntää vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti jokamiehenoikeuksien ja rantautumisen toteuttamiseen, on paljon vähemmän, koska kaavaehdotuksessa osoitettu vapaa rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin rikkonainen ja koostuu monin paikoin tonttien väleihin jäävistä kapeista vyöhykkeistä.

Yhdistys korostaakin painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella juuri sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden.)

Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

3.3 Luontoselvityksen ja Natura-arvioinnin puutteet lokkilintujen osalta

Luontoselvitys ja Natura-arviointi on pääsääntöisesti hyvin laadittu ja ne ovat sisällöllisesti kattavia. Yhdistys haluaa kuitenkin saattaa tiedoksi, että edellä mainituissa selvityksissä on Pyhäjärven tärkein lokkilintujen pesimäluoto Iitonen jäänyt vaille huomiotta. Iitonen on mainittu pariin kertaan tekstissä, mutta sen pesimälinnustollista arvoa ei ole tuotu selvityksessä esiin eikä pesivien lintujen määrissä huomioiduksi.

Iitosella pesii keskimäärin kymmenen paria selkälokkeja ja harmaalokkeja sekä parhaimpina pesimävuosina noin viisikymmentä kalatiiraparia. Lisäksi luodolla pesii myös nauru- ja kalalokkeja. Pesivinä on tavattu myös sinisorsa ja isokoskelo (Lähde: rengastajat Anniina Kontiokorpi ja Kimmo Martiskainen). Iitonen on tästä huolimatta kaavaehdotuksessa merkitty SL-merkinnällä, joka on alueelle ehdottomasti oikea merkintä.

3.4 Virkistysalue Suursaareen

Hummonselällä sijaitsevaan Suursaareen oli KHO:n kumoamassa kaavassa osoitettu venevalkama. Yhdistys esittää, että mikäli Suursaari on pääsääntöisesti Kiteen kaupungin omistuksessa, osoitettaisiin Suursaareen venevalkama ja virkistysalue, koska kaava-alueen pohjoispäähän ei ole jäämässä virkistykseen osoitettuja alueita.

4. Yhteenveto

Kaavaehdotus on kokonaisuutena kehittynyt huomattavasti aiemmin nähtävinä olleesta kaavaluonnoksesta. Yhdistys kuitenkin näkee kaavaehdotuksen osalta erityisen ongelmalliseksi yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyyden Pyhäjärven alueella sekä Pyhäjärven erityispiirteet ja suojelullisen arvon huomioiden liian suuren rakennustiheyden. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan edellä esitettyihin ongelmiin voitaisiin vastata sillä, että rakennettavuudeltaan heikoilta esimerkiksi soistuneilta rannoilta ei osoiteta rakennusoikeutta. Muokkaamalla kaavaehdotusta vielä voimakkaammin korkeimman hallinto-oikeuden Pyhäjärveä koskevan vuosikirjaratkaisun suuntaan, on koko Pyhäjärven kattava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava mahdollinen.