Pyhäjärven puolestapuhujat kokoontuivat 1990-luvun alussa ja perustivat Karjalan Pyhäjärvi ry:n, sillä järven tila oli heikentynyt. Yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin järven alkuperäisen luonnontilan palauttaminen. Yhdistysrekisteriin Karjalan Pyhäjärvi ry merkittiin vuonna 1995.
maanantai 9. toukokuuta 2016
Lausunto UPM:n ranta-asemakaavan ehdotukseen
Kiteen kaupungille
Asia: UPM:n ranta-asemakaavaehdotus
Karjalan Pyhäjärvi ry kiittää kaavoittajan antamasta vastineesta kaavaluonnoksen osalta jättämäämme lausuntoon sekä mahdollisuudesta lausua UPM:n ranta-asemakaavaehdotuksesta.
Kaavaehdotuksen arvioinnin lähtökohdat ja perusteet
Karjalan Pyhäjärvi ry näkee kaavaehdotuksen osalta positiivisena kehityksenä sen, että alueelle on toteutettu Natura-arviointi ja UPM:n alueilleen laatiman ranta-asemakaavan aikataulu on synkronoitu Pyhäjärven osayleiskaavan kanssa. Tämä helpottaa huomattavasti asian tarkastelua kokonaisuutena erityisesti Karjalan Pyhäjärven osalta.
Yksityiskohtaisia huomioita UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaehdotuksesta
1. Karjalan Pyhäjärvi ry on todennut Kiteen kaupungille jättämässään lausunnossa Pyhäjärven osayleiskaavasta, että huomioiden vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutuksen niukkaravinteisen, Natura 2000-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvan Pyhäjärveen, on rakentamistiheys Pyhäjärven alueella edelleen liian suuri. Karjalan Pyhäjärvelle vapaata rantaviivaa jää laskennallisesti 63 %, mutta vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti esimerkiksi rantautumiseen hyödynnettävissä olevaa todellista vapaata rantaviivaa alueella on alueella paljon vähemmän. Karjalan Pyhäjärven osalta rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin pirstaleinen. Merkittävä osa Karjalan Pyhäjärvelle osoitettavista uusista rakennuspaikoista kohdistuu UPM:n ranta-asemakaava-alueelle.
2. Rakennuspaikkojen määrä alueella määräytyy Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksen periaatteiden mukaisesti siten, että alueen rakennettavuuden perusteella määritetään rakennuspaikkojen määrä 3-5 rp/m-rkm. Karjalan Pyhäjärvi ry:n näkemyksen mukaan soistuneilta ja rakennettavuudeltaan heikoilta ranta-alueilta ei tulisi lainkaan muodostua rakennuspaikkoja. Nyt näiltä alueilta määräytyy 3 rp/m-rkm. Tämä korostaa rakentamistiheyden kasvua erityisesti erämaisella lampialueella, jossa rakennustiheyttä ei tulisi verrata lainkaan suhteessa hyvin erilaiseen Karjalan Pyhäjärveen. Vaikka lampialueen osalta vapaata rantaviivaa alueella jää huomattavasti enemmän kuin maakuntakaava vaatii, on silti syytä tarkastella kriittisesti rakentamisen mielekkyyttä kyseiselle erämaiselle alueelle, jonka luonnonolosuhteita mahdollisesti alueella rakennettava uusi infrastruktuuri ja loma-asunnot voimakkaasti muuttavat.
3. Rantarakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan Valkiajärven luontokokonaisuuteen, jossa merkittävimmät arvot ovat vesistössä itsessään. Kirkasvetisyydestään tunnettu Valkiajärvi on veden laadun ja biologisten laatutekijöiden perusteella luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi. Järvi on tullut viime aikoina tunnetuksi Järven tarina -elokuvasta, jossa sen ainutlaatuinen vedenalainen luontokokonaisuus sai arvoistaan mainetta ja alueesta tuli valtakunnallisesti mielenkiintoinen. Yhdistys on ilahtunut huomatessaan, että sukeltajien harrastusmahdollisuus on kaavaehdotuksessa huomioitu. Valkiajärven rakennuspaikkojen määrän ollessa kohtalainen, jäänevät rakentamisen kokonaisvaikutukset näiltä osin vähäisemmiksi, mutta Valkiajärven vesistön pilaantuminen on kaikin mahdollisin keinoin estettävä ja sen erityinen arvo nostettava kaavoitusprosessissa esiin.
4. Valkiajärven osalta kaavaehdotukseen on laitettu erityisiä ohjeita kaavamääräyksiin, kuten viheralueiden lannoittamiskielto. Kielto on sinällään erittäin kannatettava, mutta yhdistys haluaa kuitenkin nostaa esille tämän kaltaisen kiellon valvonnan hankaluuden ja sitä kautta sen mahdollisen tehottomuuden. Kuinka varmistetaan, että kieltoa noudatetaan? Ja kuinka varmistetaan, että rakennusten ja rantaviivan väliin todella jätetään puustoa, joka vaikuttaa maisemaan, mutta myös sitoo itseensä vesistöihin valuvia ravinteita? Määräysten noudattamisen varmistaminen alueella on erityisen tärkeää ja sitä on syytä pohtia jo kaavoitusvaiheessa, kun rakentamismääräyksiä laaditaan.
5. Hummonselän luo-merkinnällä merkityn lähdealueen ympärille tulisi jättää leveämpi suojavyöhyke ja siirtää sen ympärillä sijaitsevia tontteja kauemmaksi lähdealueesta.
6. Rakennusoikeutta kaava-alueen tonteille osoitetaan 200 k-m2 huolimatta siitä sijaitseeko rakennuspaikka suuremman järven vai pienemmän lammen rannalla. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennusoikeuden tulisi olla erityisesti lampialueella esitettyä pienempi.
Yhteenveto
Erityisesti Pyhäjärven alueella todellisen vapaan rantaviivan määrä on huolestuttavan pieni. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Yhdistys korostaa tässä yhteydessä painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on seikkaperäisesti kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden).
Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.
Lausunto Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotuksesta
Kiteen kaupungille
Asia: Karjalan Pyhäjärven
rantaosayleiskaavan ehdotus
”Kaavaa
laadittaessa käytettävä vesistökohtainen mitoitusluku riippuu esimerkiksi
vesistön ja sen rannan luonnonarvoista, veden vaihtuvuudesta ja syvyydestä sekä
rantojen rakennettavuudesta ja nykyisestä rakentuneisuudesta. Niin sanotun
muunnetun rantaviivan käyttämisessä rakennusoikeuksia mitoitettaessa pyritään
muun ohella sovittamaan rakentamisen määrä alueen luonnonoloihin ja vesistön
sietokykyyn sekä erityisesti ottamaan huomioon vastarannan läheisyys kapeiden
vesistönosien rannoilla ja se, että kapeilla maa-alueilla, kuten kannaksilla ja
niemissä, rakennusta ei kenties voida sijoittaa riittävän välimatkan päähän
rantaviivasta.”
Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.
2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta
Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.
Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.
3. Yksityiskohtaisia huomioita
3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys
Yhdistys
pitää pääsääntöisesti hyvänä kaavaehdotuksessa toteutettua vyöhykejakoa, jossa
ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen
sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin
alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5 ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu
rantaviivakilometri (rp/ m-rkm).
Yhdistys
kuitenkin huomauttaa, että soistuneilta, rakennuskelvottomilta ranta-alueilta
määräytyvät 3 rp/m-rkm ei huomioi riittävästi Pyhäjärven arvoa
Natura-verkostoon kuuluvana oligotrofisena vesistönä. Yhdistyksen näkemyksen
mukaan rakennettavuudeltaan heikoilta alueilta ei tulisi lainkaan määräytyä
rakennusoikeutta. Tämä vähentäisi kaava-alueen rakennustiheyttä ja tukisi
Pyhäjärven erityissuojelun keskeisiä tavoitteita eli vesistön säilyttämistä
niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta
erinomaisena vesistönä.
Vaikka
varsinaisten uusien rakennuspaikkojen määrä kaavaehdotuksessa on maltillinen,
on aiemmin tiheänä toteutunut rantarakentaminen Pyhäjärven rakennustiheyden
kannalta rasite. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen 5,1 rp/m-rkm on
yhdistyksen tulkinnan mukaisesti edelleen liian suuri huomioiden KHO:n
vuosikirjapäätöksen, jossa todetaan:
Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.
2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta
Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.
Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.
3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys
”Kiteen
kaupungin alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuutta 6,2
rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille on pidettävä varsin
korkeana, kun otetaan huomioon aiemmin selostetut kaava-alueen
luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000
-verkostoon kuuluvaa aluetta.”
Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”
3.2 Vapaan rantaviivan määräytyminen
Pohjois-Karjalan
maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle
jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen
vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven
osalta. Yhdistyksen mielestä vapaan rantaviivan osuus on kaavaehdotuksessa
nimenomaan laskennallinen.
Todellisuudessa
sellaista vapaata rantaviivaa, jota voitaisiin hyödyntää vapaan rantaviivan määritelmän
mukaisesti jokamiehenoikeuksien ja rantautumisen toteuttamiseen, on paljon
vähemmän, koska kaavaehdotuksessa osoitettu vapaa rantaviiva on pääsääntöisesti
hyvin rikkonainen ja koostuu monin paikoin tonttien väleihin jäävistä kapeista
vyöhykkeistä.
Yhdistys
korostaakin painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä
riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella
tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että
Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun
ohella juuri sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava.
Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu
valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä
erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen
säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä
kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta
maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön
erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden
vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä
seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden
ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin
vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden.)
Edellä
esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin
suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja
rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja
virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa
kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi
nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.
3.3 Luontoselvityksen ja Natura-arvioinnin
puutteet lokkilintujen osalta
Luontoselvitys
ja Natura-arviointi on pääsääntöisesti hyvin laadittu ja ne ovat
sisällöllisesti kattavia. Yhdistys haluaa kuitenkin saattaa tiedoksi, että
edellä mainituissa selvityksissä on Pyhäjärven tärkein lokkilintujen
pesimäluoto Iitonen jäänyt vaille huomiotta. Iitonen on mainittu pariin kertaan
tekstissä, mutta sen pesimälinnustollista arvoa ei ole tuotu selvityksessä
esiin eikä pesivien lintujen määrissä huomioiduksi.
Iitosella
pesii keskimäärin kymmenen paria selkälokkeja ja harmaalokkeja sekä parhaimpina
pesimävuosina noin viisikymmentä kalatiiraparia. Lisäksi luodolla pesii myös
nauru- ja kalalokkeja. Pesivinä on tavattu myös sinisorsa ja isokoskelo (Lähde:
rengastajat Anniina Kontiokorpi ja Kimmo Martiskainen). Iitonen on tästä
huolimatta kaavaehdotuksessa merkitty SL-merkinnällä, joka on alueelle
ehdottomasti oikea merkintä.
3.4 Virkistysalue Suursaareen
Hummonselällä
sijaitsevaan Suursaareen oli KHO:n kumoamassa kaavassa osoitettu venevalkama.
Yhdistys esittää, että mikäli Suursaari on pääsääntöisesti Kiteen kaupungin
omistuksessa, osoitettaisiin Suursaareen venevalkama ja virkistysalue, koska
kaava-alueen pohjoispäähän ei ole jäämässä virkistykseen osoitettuja alueita.
4. Yhteenveto
Kaavaehdotus
on kokonaisuutena kehittynyt huomattavasti aiemmin nähtävinä olleesta
kaavaluonnoksesta. Yhdistys kuitenkin näkee kaavaehdotuksen osalta erityisen ongelmalliseksi
yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyyden Pyhäjärven alueella sekä Pyhäjärven
erityispiirteet ja suojelullisen arvon huomioiden liian suuren
rakennustiheyden. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli
60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva
muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi
yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti
maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Yhdistys
katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava
kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia
sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys
pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven
alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata
rantaviivaa.
Yhdistyksen
näkemyksen mukaan edellä esitettyihin ongelmiin voitaisiin vastata sillä, että
rakennettavuudeltaan heikoilta esimerkiksi soistuneilta rannoilta ei osoiteta
rakennusoikeutta. Muokkaamalla kaavaehdotusta vielä voimakkaammin korkeimman
hallinto-oikeuden Pyhäjärveä koskevan vuosikirjaratkaisun suuntaan, on koko
Pyhäjärven kattava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava mahdollinen.
Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”
3.4 Virkistysalue Suursaareen
4. Yhteenveto
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
Uudet kotisivut on avattu
Olemme avanneet uudet kotisivumme 4.5.2016. Sivut kehittyvät koko ajan ja pyrimme tiedottamaan ajankohtaisista asioista aktiivisesti etusivulla. Mikäli sinulle tulee mieleen kehitysehdotuksia sivuihin ja muuhun toimintaamme liittyen, ole yhteydessä yhdistyksen toimihenkilöihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)