Kiteen kaupungille
Asia: Karjalan Pyhäjärven
rantaosayleiskaavan ehdotus
”Kaavaa
laadittaessa käytettävä vesistökohtainen mitoitusluku riippuu esimerkiksi
vesistön ja sen rannan luonnonarvoista, veden vaihtuvuudesta ja syvyydestä sekä
rantojen rakennettavuudesta ja nykyisestä rakentuneisuudesta. Niin sanotun
muunnetun rantaviivan käyttämisessä rakennusoikeuksia mitoitettaessa pyritään
muun ohella sovittamaan rakentamisen määrä alueen luonnonoloihin ja vesistön
sietokykyyn sekä erityisesti ottamaan huomioon vastarannan läheisyys kapeiden
vesistönosien rannoilla ja se, että kapeilla maa-alueilla, kuten kannaksilla ja
niemissä, rakennusta ei kenties voida sijoittaa riittävän välimatkan päähän
rantaviivasta.”
Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.
2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta
Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.
Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.
3. Yksityiskohtaisia huomioita
3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys
Yhdistys
pitää pääsääntöisesti hyvänä kaavaehdotuksessa toteutettua vyöhykejakoa, jossa
ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen
sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin
alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5 ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu
rantaviivakilometri (rp/ m-rkm).
Yhdistys
kuitenkin huomauttaa, että soistuneilta, rakennuskelvottomilta ranta-alueilta
määräytyvät 3 rp/m-rkm ei huomioi riittävästi Pyhäjärven arvoa
Natura-verkostoon kuuluvana oligotrofisena vesistönä. Yhdistyksen näkemyksen
mukaan rakennettavuudeltaan heikoilta alueilta ei tulisi lainkaan määräytyä
rakennusoikeutta. Tämä vähentäisi kaava-alueen rakennustiheyttä ja tukisi
Pyhäjärven erityissuojelun keskeisiä tavoitteita eli vesistön säilyttämistä
niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta
erinomaisena vesistönä.
Vaikka
varsinaisten uusien rakennuspaikkojen määrä kaavaehdotuksessa on maltillinen,
on aiemmin tiheänä toteutunut rantarakentaminen Pyhäjärven rakennustiheyden
kannalta rasite. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen 5,1 rp/m-rkm on
yhdistyksen tulkinnan mukaisesti edelleen liian suuri huomioiden KHO:n
vuosikirjapäätöksen, jossa todetaan:
Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.
2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta
Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.
Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.
3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys
”Kiteen
kaupungin alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuutta 6,2
rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille on pidettävä varsin
korkeana, kun otetaan huomioon aiemmin selostetut kaava-alueen
luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000
-verkostoon kuuluvaa aluetta.”
Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”
3.2 Vapaan rantaviivan määräytyminen
Pohjois-Karjalan
maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle
jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen
vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven
osalta. Yhdistyksen mielestä vapaan rantaviivan osuus on kaavaehdotuksessa
nimenomaan laskennallinen.
Todellisuudessa
sellaista vapaata rantaviivaa, jota voitaisiin hyödyntää vapaan rantaviivan määritelmän
mukaisesti jokamiehenoikeuksien ja rantautumisen toteuttamiseen, on paljon
vähemmän, koska kaavaehdotuksessa osoitettu vapaa rantaviiva on pääsääntöisesti
hyvin rikkonainen ja koostuu monin paikoin tonttien väleihin jäävistä kapeista
vyöhykkeistä.
Yhdistys
korostaakin painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä
riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella
tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että
Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun
ohella juuri sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava.
Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu
valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä
erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen
säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä
kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta
maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön
erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden
vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä
seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden
ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin
vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden.)
Edellä
esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin
suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja
rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja
virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa
kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi
nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.
3.3 Luontoselvityksen ja Natura-arvioinnin
puutteet lokkilintujen osalta
Luontoselvitys
ja Natura-arviointi on pääsääntöisesti hyvin laadittu ja ne ovat
sisällöllisesti kattavia. Yhdistys haluaa kuitenkin saattaa tiedoksi, että
edellä mainituissa selvityksissä on Pyhäjärven tärkein lokkilintujen
pesimäluoto Iitonen jäänyt vaille huomiotta. Iitonen on mainittu pariin kertaan
tekstissä, mutta sen pesimälinnustollista arvoa ei ole tuotu selvityksessä
esiin eikä pesivien lintujen määrissä huomioiduksi.
Iitosella
pesii keskimäärin kymmenen paria selkälokkeja ja harmaalokkeja sekä parhaimpina
pesimävuosina noin viisikymmentä kalatiiraparia. Lisäksi luodolla pesii myös
nauru- ja kalalokkeja. Pesivinä on tavattu myös sinisorsa ja isokoskelo (Lähde:
rengastajat Anniina Kontiokorpi ja Kimmo Martiskainen). Iitonen on tästä
huolimatta kaavaehdotuksessa merkitty SL-merkinnällä, joka on alueelle
ehdottomasti oikea merkintä.
3.4 Virkistysalue Suursaareen
Hummonselällä
sijaitsevaan Suursaareen oli KHO:n kumoamassa kaavassa osoitettu venevalkama.
Yhdistys esittää, että mikäli Suursaari on pääsääntöisesti Kiteen kaupungin
omistuksessa, osoitettaisiin Suursaareen venevalkama ja virkistysalue, koska
kaava-alueen pohjoispäähän ei ole jäämässä virkistykseen osoitettuja alueita.
4. Yhteenveto
Kaavaehdotus
on kokonaisuutena kehittynyt huomattavasti aiemmin nähtävinä olleesta
kaavaluonnoksesta. Yhdistys kuitenkin näkee kaavaehdotuksen osalta erityisen ongelmalliseksi
yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyyden Pyhäjärven alueella sekä Pyhäjärven
erityispiirteet ja suojelullisen arvon huomioiden liian suuren
rakennustiheyden. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli
60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva
muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi
yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti
maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Yhdistys
katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava
kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia
sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys
pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven
alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata
rantaviivaa.
Yhdistyksen
näkemyksen mukaan edellä esitettyihin ongelmiin voitaisiin vastata sillä, että
rakennettavuudeltaan heikoilta esimerkiksi soistuneilta rannoilta ei osoiteta
rakennusoikeutta. Muokkaamalla kaavaehdotusta vielä voimakkaammin korkeimman
hallinto-oikeuden Pyhäjärveä koskevan vuosikirjaratkaisun suuntaan, on koko
Pyhäjärven kattava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava mahdollinen.
Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”
3.4 Virkistysalue Suursaareen
4. Yhteenveto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti