maanantai 9. toukokuuta 2016

Lausunto Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotuksesta


Kiteen kaupungille


Asia: Karjalan Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotus

Karjalan Pyhäjärvi ry kiittää tilaisuudesta esittää näkemyksensä Karjalan Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ehdotuksesta todeten kohteliaimmin siitä seuraavan.

1. Kaavaehdotuksen arvioinnin lähtökohdat ja perusteet

Yhdistys katsoo, että kaavaehdotuksen arvioinnin keskeisenä lähtökohtana on oltava maankäyttö- ja rakennuslain ohella korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jolla tuomioistuin pysytti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kumota Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaava Kiteen kaupungin osalta kokonaisuudessaan. Yhdistys muistuttaa, että korkein hallinto-oikeus korosti ratkaisussaan muun muassa seuraavaa:

”Kaavaa laadittaessa käytettävä vesistökohtainen mitoitusluku riippuu esimerkiksi vesistön ja sen rannan luonnonarvoista, veden vaihtuvuudesta ja syvyydestä sekä rantojen rakennettavuudesta ja nykyisestä rakentuneisuudesta. Niin sanotun muunnetun rantaviivan käyttämisessä rakennusoikeuksia mitoitettaessa pyritään muun ohella sovittamaan rakentamisen määrä alueen luonnonoloihin ja vesistön sietokykyyn sekä erityisesti ottamaan huomioon vastarannan läheisyys kapeiden vesistönosien rannoilla ja se, että kapeilla maa-alueilla, kuten kannaksilla ja niemissä, rakennusta ei kenties voida sijoittaa riittävän välimatkan päähän rantaviivasta.”

Kaavaehdotuksen kokonaisarviossa on näin ollen annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.

2. Yleisarvio kaavaehdotuksesta

Yhdistys kiittää kaavoittajaa hyvästä ja perusteellisesti laaditusta vastineesta kaavaluonnokseen antamastamme lausunnosta. Kaavoitusprosessin aikana toteutetut uudet selvitykset ja Natura-arviointi olivat toteutettu hyvin ja ne olivat pääosin johtopäätöksiltään oikeita. Kaavaselostukseen lisätty taulukko, jossa esitettiin rakennustiheyteen ja rakennuspaikkojen määriin kohdistuvat muutokset, oli hyvin havainnollinen.

Kun kaavaehdotusta verrataan korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaan rantaosayleiskaavaan ja 2015 nähtävänä olleeseen kaavaluonnokseen, yhdistys katsoo, että käsillä oleva kaavaehdotus on huomioinut paremmin Pyhäjärven erityisaseman Natura-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvana vesistönä. Lisäksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja myös Pyhäjärveä koskettavan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan aikataulujen synkronointi helpottaa kokonaisvaikutusten arviointia.

3. Yksityiskohtaisia huomioita

3.1 Rakennusoikeuden määräytyminen ja rakennustiheys

 
Yhdistys pitää pääsääntöisesti hyvänä kaavaehdotuksessa toteutettua vyöhykejakoa, jossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5 ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp/ m-rkm).

Yhdistys kuitenkin huomauttaa, että soistuneilta, rakennuskelvottomilta ranta-alueilta määräytyvät 3 rp/m-rkm ei huomioi riittävästi Pyhäjärven arvoa Natura-verkostoon kuuluvana oligotrofisena vesistönä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennettavuudeltaan heikoilta alueilta ei tulisi lainkaan määräytyä rakennusoikeutta. Tämä vähentäisi kaava-alueen rakennustiheyttä ja tukisi Pyhäjärven erityissuojelun keskeisiä tavoitteita eli vesistön säilyttämistä niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä.

Vaikka varsinaisten uusien rakennuspaikkojen määrä kaavaehdotuksessa on maltillinen, on aiemmin tiheänä toteutunut rantarakentaminen Pyhäjärven rakennustiheyden kannalta rasite. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen 5,1 rp/m-rkm on yhdistyksen tulkinnan mukaisesti edelleen liian suuri huomioiden KHO:n vuosikirjapäätöksen, jossa todetaan:

”Kiteen kaupungin alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuutta 6,2 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille on pidettävä varsin korkeana, kun otetaan huomioon aiemmin selostetut kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta.”


Lisäksi KHO toteaa ratkaisussaan:
”Edellä mainituilla perusteilla kaavan voidaan katsoa olevan rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista yksistään olisi pääteltävissä. Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden järvien erityispiirteet sekä luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet, tehokas mitoitus johtaa karttatarkastelunkin perusteella siihen, että rakentamista sijoittuisi osin useamman rakennuspaikan ryhmissä myös alueille, joilla on selvitysten mukaan luontoarvoja tai maisemallisia arvoja, kuten myös sellaisille alueille, joille ei heikon rakennettavuuden tai rakentamiskelvottomuuden vuoksi tulisi kaavan selvitysten perusteella lainkaan sijoittaa rakentamista. ”


3.2 Vapaan rantaviivan määräytyminen

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti vapaata rantaviivaa tulee kaavoitettavalle alueelle jäädä vähintään 60 %. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa laskennallinen vapaan rantaviivan osuus on 63 % Pyhäjärven osalta. Yhdistyksen mielestä vapaan rantaviivan osuus on kaavaehdotuksessa nimenomaan laskennallinen.

Todellisuudessa sellaista vapaata rantaviivaa, jota voitaisiin hyödyntää vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti jokamiehenoikeuksien ja rantautumisen toteuttamiseen, on paljon vähemmän, koska kaavaehdotuksessa osoitettu vapaa rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin rikkonainen ja koostuu monin paikoin tonttien väleihin jäävistä kapeista vyöhykkeistä.

Yhdistys korostaakin painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella juuri sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden.)

Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

3.3 Luontoselvityksen ja Natura-arvioinnin puutteet lokkilintujen osalta

Luontoselvitys ja Natura-arviointi on pääsääntöisesti hyvin laadittu ja ne ovat sisällöllisesti kattavia. Yhdistys haluaa kuitenkin saattaa tiedoksi, että edellä mainituissa selvityksissä on Pyhäjärven tärkein lokkilintujen pesimäluoto Iitonen jäänyt vaille huomiotta. Iitonen on mainittu pariin kertaan tekstissä, mutta sen pesimälinnustollista arvoa ei ole tuotu selvityksessä esiin eikä pesivien lintujen määrissä huomioiduksi.

Iitosella pesii keskimäärin kymmenen paria selkälokkeja ja harmaalokkeja sekä parhaimpina pesimävuosina noin viisikymmentä kalatiiraparia. Lisäksi luodolla pesii myös nauru- ja kalalokkeja. Pesivinä on tavattu myös sinisorsa ja isokoskelo (Lähde: rengastajat Anniina Kontiokorpi ja Kimmo Martiskainen). Iitonen on tästä huolimatta kaavaehdotuksessa merkitty SL-merkinnällä, joka on alueelle ehdottomasti oikea merkintä.

3.4 Virkistysalue Suursaareen

Hummonselällä sijaitsevaan Suursaareen oli KHO:n kumoamassa kaavassa osoitettu venevalkama. Yhdistys esittää, että mikäli Suursaari on pääsääntöisesti Kiteen kaupungin omistuksessa, osoitettaisiin Suursaareen venevalkama ja virkistysalue, koska kaava-alueen pohjoispäähän ei ole jäämässä virkistykseen osoitettuja alueita.

4. Yhteenveto

Kaavaehdotus on kokonaisuutena kehittynyt huomattavasti aiemmin nähtävinä olleesta kaavaluonnoksesta. Yhdistys kuitenkin näkee kaavaehdotuksen osalta erityisen ongelmalliseksi yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyyden Pyhäjärven alueella sekä Pyhäjärven erityispiirteet ja suojelullisen arvon huomioiden liian suuren rakennustiheyden. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan edellä esitettyihin ongelmiin voitaisiin vastata sillä, että rakennettavuudeltaan heikoilta esimerkiksi soistuneilta rannoilta ei osoiteta rakennusoikeutta. Muokkaamalla kaavaehdotusta vielä voimakkaammin korkeimman hallinto-oikeuden Pyhäjärveä koskevan vuosikirjaratkaisun suuntaan, on koko Pyhäjärven kattava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava mahdollinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti