maanantai 9. toukokuuta 2016

Lausunto UPM:n ranta-asemakaavan ehdotukseen


Kiteen kaupungille


Asia: UPM:n ranta-asemakaavaehdotus

Karjalan Pyhäjärvi ry kiittää kaavoittajan antamasta vastineesta kaavaluonnoksen osalta jättämäämme lausuntoon sekä mahdollisuudesta lausua UPM:n ranta-asemakaavaehdotuksesta.

Kaavaehdotuksen arvioinnin lähtökohdat ja perusteet

Karjalan Pyhäjärvi ry näkee kaavaehdotuksen osalta positiivisena kehityksenä sen, että alueelle on toteutettu Natura-arviointi ja UPM:n alueilleen laatiman ranta-asemakaavan aikataulu on synkronoitu Pyhäjärven osayleiskaavan kanssa. Tämä helpottaa huomattavasti asian tarkastelua kokonaisuutena erityisesti Karjalan Pyhäjärven osalta.  

Yksityiskohtaisia huomioita UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaehdotuksesta

1. Karjalan Pyhäjärvi ry on todennut Kiteen kaupungille jättämässään lausunnossa Pyhäjärven osayleiskaavasta, että huomioiden vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutuksen niukkaravinteisen, Natura 2000-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvan Pyhäjärveen, on rakentamistiheys Pyhäjärven alueella edelleen liian suuri. Karjalan Pyhäjärvelle vapaata rantaviivaa jää laskennallisesti 63 %, mutta vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti esimerkiksi rantautumiseen hyödynnettävissä olevaa todellista vapaata rantaviivaa alueella on alueella paljon vähemmän. Karjalan Pyhäjärven osalta rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin pirstaleinen. Merkittävä osa Karjalan Pyhäjärvelle osoitettavista uusista rakennuspaikoista kohdistuu UPM:n ranta-asemakaava-alueelle.

2. Rakennuspaikkojen määrä alueella määräytyy Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksen periaatteiden mukaisesti siten, että alueen rakennettavuuden perusteella määritetään rakennuspaikkojen määrä 3-5 rp/m-rkm. Karjalan Pyhäjärvi ry:n näkemyksen mukaan soistuneilta ja rakennettavuudeltaan heikoilta ranta-alueilta ei tulisi lainkaan muodostua rakennuspaikkoja. Nyt näiltä alueilta määräytyy 3 rp/m-rkm. Tämä korostaa rakentamistiheyden kasvua erityisesti erämaisella lampialueella, jossa rakennustiheyttä ei tulisi verrata lainkaan suhteessa hyvin erilaiseen Karjalan Pyhäjärveen. Vaikka lampialueen osalta vapaata rantaviivaa alueella jää huomattavasti enemmän kuin maakuntakaava vaatii, on silti syytä tarkastella kriittisesti rakentamisen mielekkyyttä kyseiselle erämaiselle alueelle, jonka luonnonolosuhteita mahdollisesti alueella rakennettava uusi infrastruktuuri ja loma-asunnot voimakkaasti muuttavat.

3. Rantarakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan Valkiajärven luontokokonaisuuteen, jossa merkittävimmät arvot ovat vesistössä itsessään. Kirkasvetisyydestään tunnettu Valkiajärvi on veden laadun ja biologisten laatutekijöiden perusteella luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi. Järvi on tullut viime aikoina tunnetuksi Järven tarina -elokuvasta, jossa sen ainutlaatuinen vedenalainen luontokokonaisuus sai arvoistaan mainetta ja alueesta tuli valtakunnallisesti mielenkiintoinen. Yhdistys on ilahtunut huomatessaan, että sukeltajien harrastusmahdollisuus on kaavaehdotuksessa huomioitu. Valkiajärven rakennuspaikkojen määrän ollessa kohtalainen, jäänevät rakentamisen kokonaisvaikutukset näiltä osin vähäisemmiksi, mutta Valkiajärven vesistön pilaantuminen on kaikin mahdollisin keinoin estettävä ja sen erityinen arvo nostettava kaavoitusprosessissa esiin.

4. Valkiajärven osalta kaavaehdotukseen on laitettu erityisiä ohjeita kaavamääräyksiin, kuten viheralueiden lannoittamiskielto. Kielto on sinällään erittäin kannatettava, mutta yhdistys haluaa kuitenkin nostaa esille tämän kaltaisen kiellon valvonnan hankaluuden ja sitä kautta sen mahdollisen tehottomuuden. Kuinka varmistetaan, että kieltoa noudatetaan? Ja kuinka varmistetaan, että rakennusten ja rantaviivan väliin todella jätetään puustoa, joka vaikuttaa maisemaan, mutta myös sitoo itseensä vesistöihin valuvia ravinteita? Määräysten noudattamisen varmistaminen alueella on erityisen tärkeää ja sitä on syytä pohtia jo kaavoitusvaiheessa, kun rakentamismääräyksiä laaditaan.

5. Hummonselän luo-merkinnällä merkityn lähdealueen ympärille tulisi jättää leveämpi suojavyöhyke ja siirtää sen ympärillä sijaitsevia tontteja kauemmaksi lähdealueesta.

6. Rakennusoikeutta kaava-alueen tonteille osoitetaan 200 k-m2 huolimatta siitä sijaitseeko rakennuspaikka suuremman järven vai pienemmän lammen rannalla. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennusoikeuden tulisi olla erityisesti lampialueella esitettyä pienempi.



Yhteenveto

Erityisesti Pyhäjärven alueella todellisen vapaan rantaviivan määrä on huolestuttavan pieni. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Yhdistys korostaa tässä yhteydessä painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samoin yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisäksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91, jossa on seikkaperäisesti kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden).

Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti