Historiikki


Karjalan Pyhäjärvi ry:n historiaa


-    Karjalan Pyhäjärvi ry on merkitty yhdistysrekisteriin virallisesti vuonna 1995. Yhdistys on kuitenkin toiminut eri tavoin Karjalan Pyhäjärven hyväksi vuodesta 1994 alkaen.


1994–1995:

  • Yhdistys järjesti yhdessä Kesälahden ala-asteen oppilaiden kanssa suojavyöhykeistutustalkoot toukokuussa 1994.
  • Elokuussa 1994 pidettiin Karjalan Pyhäjärvi -symposium, jossa käytiin läpi järven historiaa, nykytilaa sekä tarvittavia tulevaisuuden toimenpiteitä. Symposiumin ansiosta Karjalan Pyhäjärven ja Laatokan välinen kanavahanke tyrmättiin jälleen kerran.
  • Juutinsuon valtaojien tukkimista alettiin valmistella loppuvuonna 1994.
  • Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin kesäkuussa 1995.
  • Yhdistys jätti Itä-Suomen vesioikeudelle muistutuksen Pyhäjärven Lohi -nimisen kalankasvatuslaitoksen lupahakemuksesta jätevesien laskemisesta Pyhäjärveen. Yhdistys valitti kesäkuussa 1995 vesioikeuden lupapäätöksestä vesi-ylioikeuteen.
  • Yhdistys teki Pyhäjärven ympäristökuntien valtuustoille aloitteita roskakalan pyynnistä ja tehokkaiden pyyntöjen hankkimisesta kalastuskuntien käyttöön sekä matkailun kehittämiseksi melonnan ja soudun suuntaan.

1996:

  • Karjalan Pyhäjärvi ry järjesti maaliskuussa 1996 särkiseminaarin, jonka ansiosta käynnistyi Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, maaseutuelinkeinopiirin, Varmon kalastuskunnan ja Karjalan Pyhäjärvi ry:n voimin Pyhäjärven kalastotutkimus kesällä 1996.
  • Suurelta osin Karjalan Pyhäjärvi ry:n ansiosta aloitettiin Kiteellä ja Kesälahdella energiapajun istukkaiden ja juurakoiden viljely kunnallisena toimintana (suojavyöhykekasviksi).
  • Yhdistys jatkoi valittamista Pyhäjärven Lohi –nimisen kalankasvatuslaitoksen luvasta saada laskea jätevesiä Pyhäjärveen. Yhdistys haki valituslupaa KHO:lta vesiylioikeuden päätöksestä myöntää lupa kalankasvatuslaitokselle.

1997–1998:

  • Karjalan Pyhäjärvi ry käynnisti ensimmäisenä yhdistyksenä Suomessa näkösyvyysmittaukset talvella 1997 ja niitä on jatkettu vapaaehtoisvoimin tähän päivään saakka ja edelleen.
  • Yhdistys toteutti rapujen ja harjusten koeistutuksia sekä koekalastuksia ja särkien kutupyyntiä.
  • Jatkettiin koekalastusprojektia Joensuun yliopiston seurantatutkimusta varten.
  • Sinilevänäytteitä toimitettiin ympäristökeskukseen.
  • Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myönsi Karjalan Pyhäjärvi ry:lle avustuksen vuonna 1998 Karjalan Pyhäjärven tilan parantamiseksi ja alkuperäisen luonnontilan palauttamiseksi tähtäävälle hankkeelle.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus laittoivat vireille tuomioistuinprosessin Pyhäjärven Lohi -nimisen kalankasvattamon jätevesilupa-asiassa, joka päättyi lopulta KHO:ssa Pyhäjärven kannalta myönteiseen lopputulokseen, koska laitoksen lupaehtoja päätettiin kiristää fosforipäästön osalta.

1999–2000:

  • Vuonna 1999 Karjalan Pyhäjärvi ry:n hallitus päätti ottaa Ätäskön toimintansa lähivuosien kohteeksi, koska alueen asukkailta oli tullut paljon yhteydenottoja.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry järjesti Ätäskö-seminaarin Kiteen maatalousoppilaitoksella. Seminaariin osallistui yli 50 henkilöä. Seminaarissa päätettiin asettaa Ätäskö-työryhmä valmistelemaan ja suunnittelemaan Ätäskö-projektia.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry istutti rapuja Pyhäjärveen vuonna 1999.
  • Toteutettiin TE-keskuksen kalatalousyksikön myöntämien avustusten kautta koeravustuksia vuonna 2000. Lisäksi yhdistys toteutti kalastotutkimuksia ja särjen tehopyyntiä sekä istutti harjuserän Varmonniemen kalastuskunnan alueelle.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry:lle myönnettiin vuonna 2000 EAKR-rahoitus Ätäskö-järven kunnostus kokeilu- ja kehittämishankkeena ”Energiapajun käyttö suojavyöhykekasvina”.

2001–2002:

  •  Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen laatiman suunnitelman mukaan Ätäskön valuma-alueen kunnostukseen lähdettäisiin rakentamalla 22 pintavalutuskenttää, kunnostamalla 28 puroa, rakentamalla neljä uutta ja kunnostamalla seitsemän vanhaa laskeutusallasta, rakentamalla 51 pohjapatoa ja 20 lietekuoppaa sekä asentamalla kolme vedenkorkeuden säätökynnystä laskeutusaltaisiin. Lisäksi Metsäkeskus ennallisti neljä ojitettua suota, joiden pinta-ala oli yhteensä liki 50 hehtaaria. Työt aloitettiin kesällä 2002.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry oli mukana rajat ylittävässä Karjalan Pyhäjärveä koskevassa Interreg-hankkeessa, joka koostui kalasto-, kasvi- ja pieneliötutkimuksesta.
  • Yhdistyksen kotisivut perustettiin Kiteen yläasteen avustuksella.

2003:

  •  Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma valmistui keväällä. Karjalan Pyhäjärvi ry oli vahvasti mukana suojelusuunnitelman julkistamisessa ja tiedottamisessa. Yhdistys järjesti kaikissa järveä ympäröivissä kunnissa tiedotustilaisuudet.
  • Uukuniemen seurakunta aloitti Koirasuon ojituksen, jonka seurauksena Koiralahden alue kärsi humuksesta. Karjalan Pyhäjärvi ry toi esille, että ojitusalueen vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen ei ollut asian mukaista ja tarvittavia selvityksiä ennen ojituksen aloittamista ei ollut toteutettu.
  • Pyhäjärveen laskevan Ätäskön valuma-alueen kunnostustoimenpiteet saatiin valmiiksi.
  • Ätäsköllä toteutettiin myös hoitokalastuskokeilu, joka osoitti, että varsinainen hoitokalastus on toteutettavissa tehokkaasti ja tuloksellisesti.

2004–2007:

  • Vuonna 2005 Karjalan Pyhäjärvi ry toteutti katselmuksen Uukuniemen Koirasuolla, jossa Uukuniemen seurakunta oli toteuttanut suoalueen ojituksen. Katselmuksen perusteella yhdistys laati korjaussuunnitelman toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden puutteille. Lisäksi yhdistys laati selvityspyynnön paikallisten ranta-asukkaiden kanssa Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle.
  • Vuonna 2004 käynnistyi Metsäkeskuksen toteuttama Mustolanjoen valuma-alueen kunnostustyöt, jossa yhdistyksellä oli näkyvä rooli.
  • Yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Turkka sai Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vuotuisen ympäristöpalkinnon vuonna 2004.
  • Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä perustettiin vuonna 2005 ja Karjalan Pyhäjärvi ry:n edustaja on toiminut ryhmässä alusta alkaen.
  • Yhdistys lausui Puhoksen jätteenpolttolaitoksesta, Koivikon villisikatarhasta ja Kesälahden vedenpuhdistamon seurannasta.
  • Karjalan Pyhäjärvi ry:lle myönnettiin EAKR-rahoitus hankkeelle ”Karjalan Pyhäjärven pienimuotoinen hoitokalastus” vuosille 2006–2007:
    • Hankkeeseen osallistui yli 180 henkilöä
    • Ammattimaiseen hoitokalastukseen osallistui yli 15 henkilöä. He valmistivat kaksi hoitopyyntiin tarkoitettua nuottaa.
    • Talkoilla rakennettiin kaksi hoitokalastukseen soveltuvaa nuottaa ja hankittiin nuottauksen vaatimat koneet.
    • Hankittiin viisi hoitopyyntirysää (hankkeen kannustamana, mutta ei kustannuksina)
    • Katiskapyyntiin osallistui yli 160 henkilöä ympäri Pyhäjärven. Hankkeen aikana tehtiin 333 katiskaa. Katiskapyyntiä opetettiin talkoiden yhteydessä ja koulutustilaisuuksissa.
    • Rysäpyyntiä kokeiltiin v. 2006 hankkeelle vuokratuilla kolmella rysällä ja kahdella Villalan osakaskunnan rysällä. Rysäpyynti todettiin Pyhäjärvessä erittäin vaikeaksi.

2007–2008:

  • Karjalan Pyhäjärvi ry antoi lausunnot Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta v. 2007 sekä kaavaluonnoksesta v. 2008. Lausunnoissa korostettiin Pyhäjärven kuulumista moniin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin suojelusuunnitelmiin mm. Natura.
  • Toukokuussa 2008 järjestettiin Juurikkajärven ja Juurikan kanavan ongelmia käsittelevä tilaisuus, johon osallistui runsaasti maanomistajia ja kyläläisiä sekä Ympäristökeskuksen ja Metsäkeskuksen edustajia. Kokouksessa päätettiin, että Ympäristökeskus tutkii ja valmistelee toimia, joilla Juurikkajärven ja kanavan aiheuttamia haittoja Ätäskölle ja Pyhäjärvelle voitaisiin vähentää.

2009–2011:

  • Karjalan Pyhäjärvi ry antoi lausunnot Pyhäjärven rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta v. 2009.
  • Lausunnoillamme ei ollut vaikutusta kaavaan, joten Karjalan Pyhäjärvi ry:n hallitus päätti valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen vuonna 2010. Kuopion hallinto-oikeus kumosi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan päätöksellään 4.11.2011. Kiteen kaupunki ja Kesälahden kunta valittivat päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
  • Yhdistyi antoi lausunnon ja muistutuksen Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta.  

2013–2014:

  • KHO kumosi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan 15.5.2013. Päätöksestä tuli vuosikirjapäätös, joka todennäköisesti toimii jatkossa ennakkopäätöksenä. Kaava palautettiin uudelleen valmisteluun. 
  • Yhdistyksen toiminta keskittyi osana Lumo-hanketta tehdyn Juurikan kanavan kosteikkosuunnitelman toteuttamiseen. Yhdistys päätti lähteä hankkeeseen toteuttajaksi ja ottaa vastuulleen hankkeen omarahoitusosuuden 50 %. Hankkeen kuluista puolet maksoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Kosteikon rakennustyöt toteutettiin maaliskuussa 2014. Kesällä toteutettiin alivirtaaman aikana vielä ohjuri- ja pohjapatojen rakentamiset. Hanke oli yhdistykselle hyvin mittava: Yhdistys kattoi kustannuksia noin 10 000 euron edestä.  

2015–2016:
  • Yhdistys seurasi Kiteen kaupungin toteuttamaa Pyhäjärven rantaosayleiskaavan laatimista ja antoi lausunnot kaavaehdotuksesta sekä luonnoksesta. Yhdistyksen näkemyksen mukaan uusi kaavaluonnos oli kehittynyt positiiviseen suuntaan KHO:n kumoamasta kaavasta, mutta yhdistyksen suurimpana huolena oli yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyys alueella. Yhdistys antoi lausunnon myös UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavasta, joka ulottuu lampialueen lisäksi myös Karjalan Pyhäjärvelle.
  • Yhdistyksen hallitus tyytyi Kiteen kaupunginvaltuuston hyväksymiin kaavaehdotuksiin. Yhdistyksen hallitus katsoi, että UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaava lampialueella ei suoranaisesti koske Karjalan Pyhäjärvi ry:n ydintoimintaa ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osalta yhdistyksen hallitus koki, että kaavaehdotus on kehittynyt huomattavasti KHO:n kumoamasta kaavasta ja valituksella saavutettavissa olevat muutokset olisivat kokonaisuuteen nähden hyvin pieniä.


2017–2018:

  • Yhdistyksen hoitokalastusnuotat myytiin ammattikalastajille, koska hoitokalastus Karjalan Pyhäjärvellä oli hiipunut.
  • Yhdistys laati selvityspyynnön Kesälahden Totkunniemessä toteutettujen pelto-ojitusten vaikutuksesta Karjalan Pyhäjärveen. Alueelle on toteutettu useita maastokatselmuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus totesi lausunnossaan, että ojitus ei ole luvanvarainen toimenpide, koska se koskee vanhojen pelto-ojien avaamista, maanomistajalta ei vaadita vesiensuojelutoimenpiteitä, mutta alueelle suositellaan esimerkiksi pienen kosteikon rakentamista.
  • Yhdistys toteutti Ranta-asukkaiden aktivointi hoitokalastukseen Karjalan Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä -hankkeen, johon Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi avustusta 3 000 euroa ja Kiteen kaupunki 1 000 euroa. Yhdistyksen omaksi rahoitusosuudeksi jäi 2 150 euroa. Hankkeessa järjestettiin kolme koulutuspäivää 14.4.2018, 15.4.2018 ja 19.5.2018. Katiskakurssia mainostettiin Koti-Karjala -lehdessä sekä yhdistyksen kotisivuilla ja sosiaalisen median kautta. Koulutukset pidettiin Juurikan vapaa-aikakeskuksessa Kiteellä ja kurssin vetäjänä toimi kalastaja Jukka Pusa. Karjalan Pyhäjärvi ry:stä kursseilla apuohjaajana toimivat Mauri Turunen ja Jouko Turkka. Kolmen kurssipäivän aikana rakennettiin 80 katiskaa. Kurssin osallistujat sitoutuivat toteuttamaan aktiivista hoitokalastusta. Noin puolet katiskoista on pyynnissä Ätäsköjärven osakaskuntien alueella ja puolet Karjalan Pyhäjärven osakaskuntien alueella.

Karjalan Pyhäjärvi ry on käynnistänyt näkösyvyysmittauksien toteuttamisen Karjalan Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä vapaaehtoisvoimin. Näkösyvyysmittauksien osalta käynnistyy jo kahdeskymmeneskolmas mittausvuosi. Näkösyvyysmittauksia jatketaan talkoovoimin vanhoilla mittauspaikoilla, mutta myös rajavartiolaitoksen toimesta. Vapautuville näkösyvyyden mittauspaikoille pyritään löytämään jatkaja. Neljä uutta mittaajaa on saatu mukaan toimintaan vuodesta 2017 eteenpäin.

Yhdistys ylläpitää valtakunnallista sinilevänseurantapistettä Sorvanniemessä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti