Vuosikokous

Karjalan Pyhäjärvi ry
VUOSIKOKOUS
Ti 25.7.2017 klo 18
Karjalan kalamiesten majalla (Sarvisalontie 59, Kesälahti)

Sääntömääräiset asiat, keskustelua ajankohtaisista aiheista.
Tervetuloa kaikki jäsenet ja muut kiinnostuneet! 

 
Toimintakertomus 2016–2017
  • Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Anniina Kontiokorpi, varapuheenjohtajana Jouko Turkka, sihteerinä Tuomas Ojanen, rahastonhoitajana Pentti Hämäläinen ja muina hallituksen jäseninä Aimo Karttunen, Kimmo Martiskainen, Topi Rautio ja Marja Simola. Hallitus kokoontui varsinaisiin kokouksiin kaksi kertaa (27.6.2016, 2.9.2016 (samalla postitustalkoot)). Lisäksi yhdessä Keski-Karjalan luonto ry:n kanssa pidettiin kaavapalaveri 16.11.2016.
  • Yhdistys on seurannut Pyhäjärven rantaosayleiskaavan laatimista ja antoi lausunnot kaavaehdotuksesta sekä luonnoksesta. Yhdistys on antanut lausunnon myös UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavasta, joka ulottuu lampialueen lisäksi myös Karjalan Pyhäjärvelle. Yhdistyksen hallitus tyytyi Kiteen kaupunginvaltuuston hyväksymiin kaavaehdotuksiin. Yhdistyksen hallitus katsoi, että UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaava lampialueella ei suoranaisesti koske Karjalan Pyhäjärvi ry:n ydintoimintaa ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osalta yhdistyksen hallitus koki, että kaavaehdotus on kehittynyt huomattavasti KHO:n kumoamasta kaavasta ja valituksella saavutettavissa olevat muutokset olisivat kokonaisuuteen nähden hyvin pieniä.
  • Yhdistys jatkoi talkootyönä näkösyvyysmittauksia Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä. Myös rajavartiolaitos osallistui näkösyvyysmittauksiin. Näkösyvyydet olivat varsin heikkoja vaihdellen 5-7 metrin väillä. Vuoden 2017 alkupuolella 6-7 metriä.  Ätäsköllä näkösyvyydet ovat kosteikon rakentamisen jälkeen parantuneet merkittävästi jopa 1,5 metrillä. Valtakunnallinen sinilevän tarkkailupiste Sorvanniemessä jatkoi toimintaansa. Sinilevää esiintyi läpi kesän, mutta melko heikkoina ja usein pintavedessä leijuvina esiintyminä. Juhannuksen jälkeen havaittiin yksi massiivinen esiintymä ja sinilevää havaittiin pieniä määriä vielä marraskuussakin. Vuoden 2017 puolella ei ole ollut sinilevähavaintoja.
  • Karjalan Pyhäjärven tilaan vaikuttavista toimista valuma-alueella voidaan todeta, että toimintakaudelle metsähakkuita alueella on toteutettu suhteellisen runsaasti. Hakkuissa ja maaperän käsittelyssä ravinteita sekä kiintoainetta kulkeutuu vesistöön suojavyöhykkeiden ollessa riittämättömiä. Hakkuualueiden aurauksia suoritetaan myös rinteen myötäisesti, joka edesauttaa ravinteiden valumista vesistöön. Maatalouden kuormitus on valuma-alueella säilynyt entisellään. Uukuniemen Koirasuolta peräisin olevia humuslauttoja on tuulten vaikutuksesta ajautunut mm. Sarvisalonsaareen. Humuslauttojen rehevöittävä vaikutus on suhteellisen pieni, mutta ne vaikuttavat muuten kirkasvetisen ja hiekkapohjaisen/rantaisen Karjalan Pyhäjärven tilaa heikentävästi. Suurin vesistökuormitus Karjalan Pyhäjärveen kohdistuu erityisesti Harkonjoesta ja Parikkalan puolelta tulevista jokiuomista, joita ei ole saatu kunnostustoimien piiriin.
  • Yhdistyksen edustaja, Anniina Kontiokorpi, on toiminut varajäsenenä Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmässä.
  • Hoitonuottausta ei tänä vuonna suoritettu.
  • Yhdistyksen kotisivuja on pyritty pitämään ajan tasalla. Sivujen kautta on kerätty jäsenistön sähköpostiosoitteita viestinnän tehostamiseksi.
  • Yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi suunnittelema Pyhäjärvi seminaari ei toteutunut suunnitellusti.
  • Yhteistyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa on jatkettu ja uusia kunnostamistoimenpiteitä vaativia kohteita on kartoitettu.
  • Yhdistyksessä on noin 250 jäsentä (perhe- ja yksilöjäsenet). Maksettujen jäsenmaksujen määrä säilyi ennallaan.  
Toimintasuunnitelma 2017–2018

  • Toimintavuosi on Karjalan Pyhäjärvi ry:n kahdeskymmenestoinen toimintavuosi.
  • Jatketaan keskustelua Kiteen kaupungin kanssa Karjalan Pyhäjärven merkityksestä kaupungin ”sisävesistönä”. Pyhäjärven valuma-alueiden kartoitukseen/kunnostamiseen ja muuhun Pyhäjärven tilaa ylläpitävään/parantavaan työhön tulisi löytää rahoituskanavia. Myös Kiteen kaupungin tulisi osallistua aktiivisesti muiden tahojen kanssa erilaisten valtakunnallisten ja EU-tasoisten rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja rahoituksen hakemiseen. Pyhäjärvi on jo nykyiselläänkin Kiteen kaupungin alueen merkittävin loma-asutuskeskittymä ja rantaosayleiskaavan saatua lainvoiman merkittävyys kasvaa entisestään.
  • Näkösyvyysmittauksien osalta käynnistyy kahdeskymmenestoinen mittausvuosi. Näkösyvyysmittauksia jatketaan talkoovoimin vanhoilla mittauspaikoilla, mutta myös rajavartiolaitoksen toimesta. Vapautuville näkösyvyyden mittauspaikoille pyritään löytämään jatkaja. Neljä uutta mittaajaa on saatu mukaan toimintaan vuodesta 2017 eteenpäin.
  • Valtakunnallinen sinilevätarkkailun seurantapiste Sorvanniemessä jatkaa toimintaansa.
  • Hoitokalastusnuotta palautuu Karjalan Pyhäjärvi ry:n hallintaan.
  • Rannan asujia kannustetaan hoitokalastukseen verkoilla ja katiskoilla. Etsitään rahoitusta uudelle hoitokalastushankkeelle (katiskojen rakentaminen) ja toteutetaan kampanja rahoituksen järjestyessä.
  • Yhdistys tarkkailee Pyhäjärven tilaa sekä siihen mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden etenemistä ja pyrkii toimillaan suojelemaan Pyhäjärven herkkää vesiekosysteemiä.
  • Yhdistys panostaa jäsenhankintaansa mm. osallistumalla Pyhäjärven alueen kesätoreille ja esimerkiksi Muikkumarkkinoille ja Puhoksen perinnepäiville 2018.
  • Jatketaan jäsenien sähköpostiosoitteiden ja puhelinnumeroiden keräämistä viestinnän helpottamiseksi. Lisätään tiedostusta erityisesti sähköisessä muodossa.
  • Yhdistyksen edustaja jatkaa toimintaansa Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmän varajäsenenä.
  • Yhteistyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, metsäkeskuksen, Keski-Karjalan Luonto ry:n sekä muiden toimijoiden kanssa jatketaan.
  • Yhdistys jatkaa vesiensuojelutyötä osallistumalla keskusteluihin ja tiedottamalla ajankohtaisista vesienhoitoon ja -suojeluun liittyvistä asioista kotisivujen ja lehdistön kautta.
  • Ideoidaan uusia toimia.

Ei kommentteja: