Ilmastonmuutos ja Pyhäjärven jäätyminen

Ilmastonmuutos

Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmastop-opas.fi

Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu ja turve, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi ilmaston lämpenemisen keskeisimmistä vaikutuksista on lämpenemisen voimistuminen, mikä mm. edistää luonnollisten kasvihuonekaasujen vapautumista maaperästä ja meristä. Ihmisen toiminnan vaikutukset fyysisiin ja biologisiin systeemeihin ovat havaittavissa viimeisten 30 vuoden ajalla. Mikäli päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta.

Suomessa ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina, voimakkaimmin kuitenkin talvella. Keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun jälkeen. Mittaushistoriaan osuu myös suuria vaihteluita.

Ilmastonmuutoksen myötä talvisateet ja sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet ja kuivat kaudet lisääntyvät, mutta routa vähenee. Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien rehevöitymistä. Peltojen lumettomuus ja talvivalunnan kasvu lisäävät ravinteiden, fosforin ja typen huuhtoutumista vesistöihin. Myös metsistä voi huuhtoutua enemmän typpeä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kalastoon kevätkutuisia lajeja, erityisesti ahvenkaloja suosimalla.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia moninaisia ilmiöitä Suomessa ovat mm. kevättapahtumien, kuten lehtien silmuuntumisen ja lintujen muuton ja pesinnän aikaistuminen. Järvien jääpeitteisyysaika on kutistunut, lumi on vähenemässä, sademäärät ovat yhtäällä lisääntyneet ja toisaalla vähentyneet. Tämä aiheuttaa lisääntyvää kuivuutta, mutta myös lisääntyviä tulvia. 

Tulevaisuudessa talvet muuttuvat pilvisemmiksi ja aurinkoa nähdään entistäkin harvemmin. Kesällä hellepäivien ja lämpöaaltojen yleisyys lisääntyy. Eläinten levinneisyysalueet laajenevat, levien ja planktonin määrä järvissä lisääntyy, lumirajan siirtyy pohjoisemmaksi. Ilman ja veden lämpeneminen muuttaa eläinten lajikoostumusta.

Sulava järvi. Kuva: Anu Parkkonen

Pyhäjärven jäätyminen

Pyhäjärvi ry: kunniapuheenjohtaja Jouko Turkka on pitänyt jäätymistilastoja yli 10 vuoden ajan. Niistä voi hyvin havaita järven jäässäoloajan lyhenemisen:

*) oletusaikana laskuissa käytetty 5.1.

Pisin jääpeite (176 vrk) oli talvella 2002-2003 ja lyhin (82 vrk) talvella 2011-2012, alle puolet pisimmästä. Keskimääräinen jäätymisaika oli 123 vrk. Tarkkailujakson 12:sta täydellisesti raportoiduista talvista neljänä järvi jäätyi jo marraskuussa, sitä vastoin vasta tammikuussa kuutena ja yhtenä peräti vasta helmikuun alussa.