Historiikki

Talkootyönä jatkettiin näkösyvyysmittauksia Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä. Vuosina 2019 ja 2020 näkösyvyydet ovat olleet varsin heikkoja vaihdellen 5-6 metrin välillä. Sinilevää on esiintynyt kesällä 2020 heikkoina ja usein pintavedessä leijuvina esiintyminä.
Osallistuttiin Mustolanjoen valuma-alueen kunnostussuunnitteluun. Toimenpiteitä pyrittiin saamaan liikkeelle yhteistyössä Kiteen kaupungin ja maanomistajien kanssa.
Osallistuttiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käynnistämään hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen Karjalan Pyhäjärvelle. Hanke keskeytyi henkilövaihdosten takia.
Yhdistyksen juhlaseminaarista luovuttiin koronavirusepidemian takia.
Yhdistyksen kotisivuja ja jäsenluetteloa ryhdytty päivittämään.

Hoitokalastusnuottien myynti ammattikalastajille, koska hoitokalastus Pyhäjärvellä hiipunut.
Selvityspyyntö Kesälahden Totkunniemessä toteutettujen pelto-ojitusten vaikutuksesta Pyhäjärveen. Alueella toteutettu useita maastokatselmuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon mukaan ojitus ei ole luvanvarainen toimenpide, koska se koskee vanhojen pelto-ojien avaamista. Maanomistajalta ei vaadita vesiensuojelutoimenpiteitä, mutta alueelle suositellaan esimerkiksi pienen kosteikon rakentamista.
Hankkeeseemme ”Ranta-asukkaiden aktivointi hoitokalastukseen Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä” Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta 3 000 € ja Kiteen kaupungilta 1 000 € avustus. Omarahoitusosuus 2 150 €. Hankkeessa kolme koulutuspäivää 14.-15.4. ja 19.5.2018. Katiskakurssin mainos Koti-Karjala -lehdessä sekä yhdistyksen kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Koulutukset Juurikan vapaa-aikakeskuksessa Kiteellä vetäjänä kalastaja Jukka Pusa. ja apuohjaajina yhdistyksen Mauri Turunen ja Jouko Turkka. Niiden aikana rakennettiin 80 katiskaa. Koulutukseen osallistujat sitoutuivat toteuttamaan aktiivista hoitokalastusta. Puolet katiskoista pyynnissä Ätäskö-järven ja puolet Pyhäjärven osakaskuntien alueella.
Yhdistyksen käynnistämissä vapaaehtoisvoimin suoritettavissa näkösyvyysmittauksissa Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä menossa jo 23. mittausvuosi. Omia mittauksia vanhoilla mittauspaikoilla, mutta nyt myös rajavartiolaitoksen toimesta. Neljä uutta mittaajaa saatu mukaan toimintaan vuodesta 2017 eteenpäin.
Yhdistyksen valtakunnallinen sinilevänseurantapiste Sorvanniemessä.

Yhdistykseltä lausunto Kiteen kaupungin toteuttamasta Pyhäjärven rantaosayleiskaavaluonnoksesta. Yhdistyksen mukaan uusi kaavaluonnos kehittynyt positiiviseen suuntaan KHO:n kumoamasta kaavasta, mutta suurimpana huolena yhtenäisen vapaan rantaviivan vähyys alueella.
Yhdistykseltä lausunto myös UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavasta, joka ulottuu lampialueen lisäksi myös Karjalan Pyhäjärvelle.
Tyytyminen Kiteen kaupunginvaltuuston kaavaehdotuksiin. Kaavaehdotus kehittynyt huomattavasti KHO:n kumoamasta kaavasta ja valituksella saavutettavissa olevat muutokset kokonaisuuteen nähden hyvin pieniä.
Tyytyminen UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaan lampialueella, ei suoranaisesti koske yhdistyksen ydintoimintaa.

KHO kumosi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan 15.5.2013. Päätöksestä ns. vuosikirjapäätös, joka todennäköisesti toimii jatkossa ennakkopäätöksenä. Kaava palautettiin uudelleen valmisteluun.
Yhdistyksen toiminta keskittyi osana Lumo-hanketta tehdyn Juurikan kanavan kosteikkosuunnitelman toteuttamiseen. Yhdistys hankkeeseen toteuttajaksi ja vastuu 50%:n omarahoitusosuudesta. Saman verran Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta.
Kosteikon rakennustyöt maaliskuussa 2014. Kesällä alivirtaaman aikana vielä ohjuri- ja pohjapatojen rakennus. Hanke yhdistykselle hyvin mittava, kustannuksia katettiin noin 10 000 €.

Yhdistyksen lausunnot Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 2007 sekä kaavaluonnoksesta 2008. Lausunnoissa korostettiin Pyhäjärven kuulumista moniin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin suojelusuunnitelmiin mm. Natura.
Juurikkajärven ja Juurikan kanavan ongelmia käsittelevä kokous toukokuussa 2008. Osallistujina runsaasti maanomistajia ja kyläläisiä sekä Ympäristökeskuksen ja Metsäkeskuksen edustajia. Päätös: Ympäristökeskus tutkii ja valmistelee toimia, joilla Juurikkajärven ja kanavan aiheuttamia haittoja Ätäskölle ja Pyhäjärvelle voitaisiin vähentää.

Metsäkeskuksen toteuttamassa Mustolanjoen valuma-alueen kunnostustyössä 2004 yhdistyksellä näkyvä rooli.
Yhdistyksen puheenjohtajalle Jouko Turkalle Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vuotuinen ympäristöpalkinto 2004.
Yhdistyksen katselmus Uukuniemen seurakunnan suoalueen ojituksesta Koirasuolla. 2005 Katselmuksen perusteella yhdistykseltä korjaussuunnitelma vesiensuojelutoimenpiteiden puutteille. Lisäksi yhdessä paikallisten ranta-asukkaiden kanssa selvityspyyntö Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle.
Pohjois-Karjalan vesienhoidon 2005 perustamassa yhteistyöryhmässä yhdistyksen edustaja alusta alkaen.
Yhdistyksen lausunto Puhoksen jätteenpolttolaitoksesta, Koivikon villisikatarhasta ja Kesälahden vedenpuhdistamon seurannasta.
Yhdistykselle EAKR-rahoitus ”Karjalan Pyhäjärven pienimuotoinen hoitokalastus” -hankkeelle vuosille 2006–2007.
Hankkeen tulokset: Hankkeeseen osallistujia yli 180 henkilöä ja ammattimaiseen hoitokalastukseen yli 15 henkilöä. Talkoilla rakennettiin kaksi nuottaa hoitokalastukseen ja hankittiin nuottauksen vaatimat koneet. Tehtiin 333 katiskaa. Katiskapyyntiä opetettiin talkoiden yhteydessä ja koulutustilaisuuksissa. Katiskapyyntiin osallistujia yli 160 henkilöä ympäri Pyhäjärven. Rysäpyyntiä kokeiltiin 2006 hankkeelle vuokratuilla kolmella rysällä ja kahdella Villalan osakaskunnan rysällä. Rysäpyynti todettiin Pyhäjärvessä erittäin vaikeaksi.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma keväällä. Yhdistys vahvasti mukana suojelusuunnitelman julkistamisessa ja tiedottamisessa, järjesti kaikissa järveä ympäröivissä kunnissa tiedotustilaisuudet.
Uukuniemen seurakunnan Koirasuon ojitus, seurauksena Koiralahden alue humuspitoisuuden nousu. Yhdistys toi esille, että ojitusalueen vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen ei ollut asian mukaista eikä tarvittavia selvityksiä ennen ojituksen aloittamista ollut toteutettu.
Ätäskön valuma-alueen kunnostustoimenpiteet valmiiksi.
Ätäskön hoitokalastuskokeilu osoitti, että se on toteutettavissa tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Ätäskön valuma-alueen kunnostus Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen suunnitelman mukaan kesällä 2002: 22 pintavalutuskentän, 51 pohjapadon ja 20 lietekuopan rakentaminen, 28 puron ja seitsemän vanhan laskeutusaltaan kunnostus ja neljän uuden rakentaminen ja sekä kolmen vedenkorkeuden säätökynnyksen asentaminen. Lisäksi Metsäkeskus ennallisti neljä ojitettua suota, pinta-alaltaan yhteensä liki 50 hehtaaria.
Yhdistys mukana rajat ylittävässä Karjalan Pyhäjärveä koskevassa Interreg-hankkeessa, joka koostui kalasto-, kasvi- ja pieneliötutkimuksesta.
Yhdistykselle kotisivut Kiteen yläasteen avustuksella.

Ätäskö-järvi toiminnan lähivuosien kohteeksi 1999, alueen asukkailta tullut paljon yhteydenottoja.
Ätäskö-seminaariin Kiteen maatalousoppilaitoksella osallistuneita yli 50 henkilöä. Päätöksenä työryhmä valmistelemaan ja suunnittelemaan Ätäskö-projektia.
Rapujen istutus Pyhäjärveen 1999.
TE-keskuksen kalatalousyksikön avustusten turvin koeravustuksia 2000. Lisäksi kalastotutkimuksia ja särjen tehopyyntiä sekä harjuserän istutus Varmonniemen kalastuskunnan alueelle.
Yhdistykselle EAKR-rahoitus Ätäskö-järven kunnostus kokeilu- ja kehittämishankkeen ”Energiapajun käyttö suojavyöhykekasvina” 2000.

Ensimmäisenä yhdistyksenä Euroopassa näkösyvyysmittaukset talvella 1997. Niitä jatketaan vapaaehtoisvoimin edelleen.
Rapujen ja harjusten koeistutuksia sekä koekalastuksia ja särkien kutupyyntiä.
Koekalastusprojektin jatko Joensuun yliopiston seurantatutkimusta varten.
Sinilevänäytteitä ympäristökeskukseen.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta avustus hankkeelle 1998 ”Karjalan Pyhäjärven tilan parantamiseksi ja alkuperäisen luonnontilan palauttamiseksi”.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa yhdessä vireille tuomioistuinprosessi Pyhäjärven Lohi -kalankasvattamon jätevesilupa-asiassa. KHO:ssa Pyhäjärven kannalta myönteinen lopputulos: laitoksen lupaehtoja kiristettiin fosforipäästön osalta.

Särkiseminaari maaliskuussa 1996. Sen ansiosta käynnistyi yhdessä Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, maaseutuelinkeinopiirin ja Varmon kalastuskunnan kanssa Pyhäjärven kalastotutkimus kesällä 1996.
Suurelta osin Karjalan Pyhäjärvi ry:n ansiosta kunnallisena toimintana Kiteellä ja Kesälahdella energiapajun istukkaiden ja juurakoiden viljelyn aloitus suojavyöhykekasveiksi.
Jatkovalitus Pyhäjärven Lohi -kalankasvatuslaitoksen luvasta jätevesien laskemisesta Pyhäjärveen. Valituslupahakemus KHO:een vesiylioikeuden kalankasvatuslaitokselle antamasta myönteisestä päätöksestä.
Jäsenmäärä ylitti 200 henkilön rajan.

Suojavyöhykeistutustalkoot Kesälahden ala-asteen oppilaiden kanssa toukokuussa 1994.
Karjalan Pyhäjärvi -symposium elokuussa, jossa aiheina järven historia, nykytila sekä tarvittavat tulevaisuuden toimenpiteet. Symposiumin ansiosta Karjalan Pyhäjärven ja Laatokan välinen kanavahanke tyrmättiin jälleen kerran.
Juutinsuon valtaojien tukkimisen valmistelu loppuvuonna 1994.
Yhdistys yhdistysrekisteriin kesäkuussa 1995.
Muistutus Itä-Suomen vesioikeudelle Pyhäjärven Lohi -kalankasvatuslaitoksen lupahakemuksesta jätevesien laskemisesta Pyhäjärveen. Valitus vesioikeuden lupapäätöksestä vesiylioikeuteen kesäkuussa 1995.
Pyhäjärven ympäristökuntien valtuustoille aloitteita roskakalan pyynnistä ja tehokkaiden pyydysten hankkimisesta kalastuskuntien käyttöön sekä melonta- ja soutumatkailun kehittämiseksi.