Ajankohtaista

23.7.2025

Vuosikokouspäätöksiä 

Karjalan Pyhäjärvi ry:n vuosikokous pidettiin ti 22.7.2024 klo 18.00 alkaen Kesälahdella Sovintolassa Pyhäjärventie 8. 

Hallituksen kokoonpano

Saimme hallitukseen uuden jäsenen Aapo Juvosen Markku Uimosen tilalle. Kiitimme Markkua rahastonhoitajan työstä Erkki Lindebergin valmistamalla teräskalalla. Hallituksen kokoonpano toimintakaudelle 2025-2026 on seuraava:

  • Mirja Ulmanen, pj

  • Ulla Hurskainen, varapj

  • Ulla Rauramo, sihteeri

  • Aapo Juvonen

  • Erkki Lindeberg

  • Tuomas Ojanen

  • Anu Parkkonen

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu säilyi ennallaan eli 20 €/hklö.

Vesienhoitoasiat

Kokouksen jälkeen Aapo Juvonen kertoi Pyhäjärven tilasta näkösyvyysmittausten  ja kemiallisten analyysitietojen valossa. Kokousväki keskusteli vilkkaasti valuma-alueen ongelmista. Asiantuntijana toimi Janne Raassina. 

Pienenä toimijana edistämme mm. seuraavia hankkeita:

  • Karjalan Pyhäjärven kunnostus hankesuunnitelma. Hanketta vetää Saimaan vesienhoitoyhdistys. Yhdistyksemme osallistuu tiedottamiseen, ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen aktiiviseen seurantaan.

  • Koirasuon valuma-alueen metsäluontohanke valuma-altaan tilan parantamiseksi. Yhteistyössä Parikkalan seurakunta, Karjalan metsänhoitoyhdistys ja MTK

  • Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon yhteinen organisointihanke. Hanketta vetää Pro Puruvesi

  • Lisäksi seuraamme valuma-alueella tapahtuvia muita asioita ja tiedotamme niistä tarpeen mukaan.

Yllä kokousväkeä, kuvan vasemmassa reunassa vesiasiantuntija Janne Raassina. Aapo Juvonen valaisi Pyhäjärven tilaa. Alla Mirja Ulmanen ojensi Markku Uimoselle kiiitoskalan. Kuvat: Ulla Rauramo

9.7.2025

Pro Puruvesi -seminaari 31.7.2025

Kaikki vesistöasioista kiinnostuneet voivat osallistua maksuttomaan seminaariin Ruokkeen lomakylässä, Ruokkeentie 58, Kesälahti. Seminaari kahvitaukoineen pidetään klo 13.00-15.40. Ohjelmassa mm. mielenkiintoisia alustuksia vesienhoidosta ja sinilevätutkimuksista. Sen jälkeen maastokäynti klo 15.40-17.00 Vinkuvanjoen valuma-alueen työmaalla, jonne edestakainen bussikuljetus.

5.7.2025

Karjalan Pyhäjärven vesiensuojelun teemapäivä Neulaniemessä

Vesiensuojelusta kiinnostunutta väkeä oli 3.7.2025 runsaasti paikalla. Paljon erilaista tietoa saatiin, kun Maarit Moisio kertoi Pyhäjärvi-hankkeen kuormitusseurannasta, Annika Kiiski (etäyhteydellä) Hiilipörssistä soiden ennallistajana ja Panu Kukkonen Metka-tuesta ja yksityismetsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä.

Kuvat alla: Kokousväkeä istumassa, Panu Kukkonen ja Maarit Moisio seuraamassa esitystä, alla Annika Kiiski etäyhteydellä mukana.

8.6.2025

Vanhat ojat uhka Pyhäjärvelle 

Lähde: Alberto Politi: Rajut kuvat näyttävät, kuinka humus värjää kirkasta Pyhäjärveä punaiseksi. YLE 8.6.2025 https://yle.fi/a/74-20165427 (suoria lainauksia)

  • Pyhäjärven ominaispiirre on erityisen kirkas ja niukkaravinteinen vesi. Paikoitellen järven vesi on muuttunut sameaksi tai jopa punaiseksi.

  • Vanhojen ojien kautta kulkeutuva humus uhkaa ainutlaatuista Karjalan Pyhäjärveä.

  • Asiantuntijat selvittävät tilanteen vakavuutta ja etsivät ratkaisuja yhdessä paikallisten kanssa.

  • Ongelmakohtia sijaitsee yksityisillä mailla, ja maanomistajien osallistuminen järven suojeluun on tärkeää. Aika montaa maanomistajaa motivoi ihan se, että voi tehdä hyvää lähivesistölle.

  • Saimaan vesiensuojeluyhdistyksessä työskentelevä biologi Maarit Moisio on juuri ryhtynyt kartoittamaan Pyhäjärven kannalta erityisen ongelmallisia ojia. Yhdistys on saanut kartoitukselle tukea EU:n maaseuturahastosta.

  • Monessa tapauksessa tilannetta helpottaisi esimerkiksi ojien muuttaminen kosteikoiksi.

  • Ely-keskukset voivat myöntää maanomistajille rahaa kosteikkoinvestointeihin.

    Kuvat vasemmalta: Pyhäjärven vesi on edelleen pääosin huomattavan väritöntä ja kirkasta. Tällaiset ojat ovat ongelma Pyhäjärvelle. Kuvat Ari Haimakainen/YLE

4.6.2025

CityMahaton etkot

Pyhäjärvi ry järjesti CityMahatonin etkoilla 28.5.2025 Kesälahden torilla koululaisille, tuleville vesistönsuojelijoille, mahdollisuuden kalojen tunnistustukseen ja kala-apajien löytämiseen. Molemmat kiinnostivat nuoria kovasti.

Kuvat vasemmalta: Hallitusta edusti Anu Parkkonen, Erkki Lindeberg ja Mirja Ulmanen. Anu kyselee mitähän kaloja tässä mahtaa olla? Pojat tutkivat hyviä onkipaikkoja. 

Kuvat Mirja Ulmanen

19.5.2025

Karjalan Pyhäjärven suojelun teemapäivät 2025

Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry ja Karjalan Pyhäjärvi ry järjestää kolme yleisötilaisuutta, joista ensimmäiseen eli 17.5.2025 pidettyyn osallistui 25 asiasta kiinnostunutta henkilöä Sovintolassa. Keskimmäisessä kuvassa pöydän ääressä Pro Puruveden edustaja Reijo Jantunen.  

23.4.2025

Jäsenkirje 1/2025

Hyvä Karjalan Pyhäjärvi ry:n jäsen

 Tässä jäsenkirjeessä on tietoa monenlaisista vesistöasioista:

 

Juhlavuosi, 30 vuotta

Meneillään on Karjalan Pyhäjärvi ry:n 30. toimintavuosi. Kirkkaalle Natura-järvellemme on valittu juhlavuoden sloganit:

-        Miljoonat muikut eivät voi olla väärässä.

-        Muikuille kelpaa vain paras.

 Karjalan Pyhäjärven kunnostus

Karjalan Pyhäjärven kunnostus (JÄSMY+SVSY) on käynnistynyt. Hankkeessa selvitetään valuma-alueen kuormituskohteita ja niiden vähennysmahdollisuuksia sekä kunnostetaan 1-2 suojelukohdetta. Vesinäytteitä on otettu 22 kohteesta. Ohjausryhmässä pj:mme Mirja Ulmanen. www.svsy.fi/hankkeet/karjalan-pyhajarvi-hanke

Hankkeen kolme infotilaisuutta:

-        la 17.5. klo 14:00-16:00 Kesälahti Sovintola Pyhäjärventie 8.

-        pe 30.5. klo 18-20:00 Uukuniemi Väentupa Uukuniementie 1016 Parikkala.

-        to 3.7. klo 18:00-20:00 Neulaniemi Neulaniementie 8 Juurikka.

 Koirasuon vesistönsuojelukanle Parikkalan srk

Koska kaikkia edeltäviä isoja ajourahakkuita ei pystytty huonon talvisään takia suorittamaan. Ainakin yksi uomakunnostus pyritään tekemään kesällä. Lisätietoja hankkeen toteuttajalta P-K Metsänhoitoyhdistys/Panu Kukkonen. p. 040 121 6518. Hanketta esitellään 30.5. Uukuniemen infotilaisuudesssa.

 Näkösyvyysmittaukset

Näkösyvyysmittauksen koulutus ma 5.5. klo 16-18 Ollinmäen viinitilalla Mikkelissä, Anttolantie 1640. Mahdollisuus osallistua myös teamsin kautta. Lisää vapaaehtoisia mittaajia otetaan ilolla vastaan. Ilmoittautumiset: inka.vesala@ely-keskus.fi, p. 050 464 07685.

 Pyhäjärven mittaajiksi ovat jo ilmoittautuneet Kari Paakkinen/Koiralahti, Matti Ropponen/Uukuniemi, Heikki Salmi/Puhos, Jalmari Väistö/Juurikka, Mirja Ulmanen/Kalaton, Heikki Hurskainen/Kontiola ja Ilkka Rauramo/Riihiniemi. Tarkat koordinaatit merkitään karttapaikkaan ja mittaustulokset (4 kpl/paikka/v) kerää sihteeri Ulla Rauramo.

 Tapahtumia

*ke 28.5. klo 10 alkaen CityMahaton etkot Sovintolassa 200 koululaiselle. Kalojen tunnistusta, kilpailuja

 *ke-to 11.-12.6. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari. Kupittaa. Myös teams-mahdollisuus. www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaarit/

 *ma 23.6. klo 9 alkaen. Pro Pyhäjärven Suolahti ry:n ruovikkotalkoot Närsäkkälässä. Lähtöpaikka Suolahden tien päässä oleva veneenlaskupaikka. Ilmoittautumiset Leena Karvonen, p. 050 523 4007.

 *pe 4.7. CityMahaton. Yhteisosasto Pro Puruveden kanssa. www.kesalahti.fi/city-mahaton-2025.

 *la-su 5.-6.7. Puhoksen perinnepäivät. www.puhoksenperinnepaivat.fi

 *9.7. klo 18-19. Uukuniemen kesätori. Kirkon kirkkopiha.

 *ti 22.7. klo 18. Yhdistyksen vuosikokous Sovintolassa Pyhäjärventie 8, Kesälahti

 Kalakorvakorut

Taiteilija Päivi Valo on suunnitellut meille juhlavuoden kunniaksi hopeiset kalakorvakorut, joita voi tilata hintaan 75€/pari.

 Jäsenmaksu

Jollet ole vielä maksanut vuoden 2025 jäsenmaksua, 20 €/hklö, teethän sen pikimmiten. Kiitos!

Karjalan Pyhäjärvi ry:n tili FI54 5153 0420 0306 64

PUHTAAN VEDEN PUOLESTA TULEVILLE SUKUPOLVILLE! 

Kevätterveisin

 Mirja Ulmanen

hallituksen puheenjohtaja

13.2.2025

Rahoitusta Pyhäjärven suojeluun

Saimaan Vesiensuojeluyhdistys toteuttaa yhdessä Karjalan Pyhäjärvi ry:n kanssa kaksivuotisen järven kuormitusta kartoittavan ja uusia suojelurakenteita suunnittelevan hankkeen vuosina 2025-2026. 

Hanke on saanut 130 000 euron rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Hankekoordinaattorina toimii Maarit Moisio Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Hankkeessa selvitetään Pyhäjärveen kohdistuvan kuormituksen lähteitä, kuormituksen vähentämismahdollisuuksia sekä kunnostetaan olemassa olevia vesiensuojelurakenteita ja suunnitellaan uusia. Hanke jakautuu kahden ely-keskuksen alueelle, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen. 

Lisätietoja: Pyhäjärven suojeluun uusia paukkuja. Puruvesi 13.2.2025

Hankkeesta lisää 

 

Kuvat: Ulla Rauramo ja Suomen Pankki

 

2.9.10.2024

Puruveden ja lähialueiden kirkasvetisten järvien vesienhoidon organisointi -hanke

Hankkeessa ovat mukana Pro Puruvesi, Karjalan Pyhäjärvi sekä Pihlajavesi (itäinen osakaskunta), joiden alueilla kaikilla on samanlainen luontotyyppi ja yhteiset vesistöhoidon haasteet.


Pro Puruvesi

https://propuruvesi.fi › cms-assets › documents › Pur...

Tämä esiselvitysraportti on laadittu Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta Puruvedenalueen potentiaalis- ten vesienhoidon organisointitapojen ...

35 sivua, PDF

 

 

18.6.2024

Ennallistamisasetus

Lähde: Ympäristöministeriö

EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin 17.6.2024 EU:n ympäristöneuvostossa. Asetuksen puolelle asettui 20 jäsenmaata, viisi maata - Suomi mukaan lukien - äänesti asetusta vastaan.

Mikä on ennallistamisasetus?

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2020. Ennallistaminen on keino, jolla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

 Asetuksen tavoite

Tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamistoimia on tehtävä vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä. 

 Ennallistamistoimet

Toimenpiteet tehdään ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston alueella. Asetus koskee mm. soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä ja kaupunkiympäristöjä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.

 Maatalouskäyttöön ojitetut turvemaat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde. Turvemaiden valumat myös heikentävät niiden alapuolisten vesistöjen tilaa. Jäsenmaiden on ennallistettava ojitetuista turvepelloista vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia. Ennallistamistoimet voidaan osittain tehdä myös turpeentuotannosta poistuneilla alueilla.

Asetuksen toimeenpano

Toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa mm. määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioilla on liikkumavaraa toimeenpanossa esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Näiden toimien kytkeminen osaksi ennallistamisasetuksen toimeenpanoa on keskeistä.

Suomi on suurimpien maksajien joukossa

koska meillä on paljon sisävesiä, joita uhkaa erityisesti rehevöittävä hajakuormitus ja joiden tila on vaarassa heiketä, jos toimenpiteitä ei laaja-alaisesti tehdä. Tehtävillä valuma-alueen toimilla vaikutetaan myös rannikkovesien ja merialueen tilaan. Lisäksi ilmastonmuutos lisää ravinnehuuhtoumia ja aiheuttaa vesien tummumista yhdessä suometsätalouden ja muun turvemaiden käytön kanssa. Kun soita on Suomessa ojitettu ennätyksellisen paljon ja pinta-alamme on EU-maiden viidenneksi suurin, kasautuvat hintaan vaikuttavat tekijät nostaen kokonaissummaa.

***********************************************************************

 

25.5.2024

Lahnakarnevaalit

Kesälahden torilla järjestettiin 25.5.2024 Lahnakarnevaalit, joilla oli mielenkiintoista ohjelmaa, kuten lahnapatsaan paljastus,  lahnahistoriikki, lahna- ja kalataidetta, lahnarunoutta ja -joogaa sekä lahnaherkkuja. Karjalan Pyhäjärvi ry jakoi esittelyteltan Pro Puruveden kanssa. Esittelypisteellämme kävijät saattoivat osallistua leikkimieliseen Pyhäjärvi-visaan. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kalapalkinnot tasatunnein. 

Kuvat yllä vasemmalta: Lahjapatsas ja sen tekijä Erkki Lindeberg. Ahti Pitkänen esitteli lahnataiteen tekoa. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja sivistystoimen johtaja Matias Valoaho lahnarunouden kimpussa. 

Kuvat alla vasemmalta: Iloista lahnajoogaa ohjasi Talvetar. Savustuspöntössä valmistui herkullista lahnaa.

Kuvat yllä vasemmalta: Yhteinen teltta Pro Puruveden kanssa. Anu Parkkonen ja Ulla Rauramo uuden ison Pyhäjärvi-kartan ja ja näkösyvyysmittauslevyn äärellä. Kiteen Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja sivistystoimenjohtaja Matias Valoaho täyttämässä Anu Parkkosen ideoimaa Pyhäjärvi-visailua. Valtuuston puheenjohtaja Mervi Holopainen ottaa osaa suosittuun Pyhäjärvi-visaan. Kaksi kisan voittajista: Pasi Pölönen ja Salme Kandolin. Molemmat saivat valita palkinnon Anu Parkkosen aamulla pyytämistä tuoreista kaloista. Kaksi puheenjohtajaa pani jalalla koreasti: Pro Puruveden Reijo Jantunen ja Karjalan Pyhäjärvi ry:n Mirja Ulmanen.

Kaikki jutun kuvat Mirja Ulmanen ja Ulla Rauramo.