Ajankohtaista

13.1.2026

HIISKOSKEN KUNNOSTUSHANKE ETENEE

Tiistaina Leinovaaran kylätalon täytti innostunut ja utelias väki, joka oli tullut paikalle kuulemaan ja keskustelemaan Hiiskosken kunnostushankkeen etenemisestä. Vieraiksi oli saatu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta kolme asiantuntijaa, Ari Heiskanen, Teppo Linjama ja Olli Sivonen. Lisäksi etäyhteyksin Timo Pohjamo esitteli yksityiskohtaisia piirustuksia hankkeen käytännön toteutuksesta. Myös PKS:n edustajia osallistui tilaisuuteen.

Kosken kalataloudellisen kunnostuksen on tarkoitus edetä siten, että nykyisen myllypadon ympäriltä poistetaan tukimuurit ja joen yläjuoksulle rakennetaan pohjapato ja kynnyspatoja. Myös vanha nousuesteinen siltarumpu korvataan uudella kalojen vaelluksen mahdollistavalla siltarakenteella. Näillä toimenpiteillä parannetaan veden virtausta ja mahdollistetaan kalojen kulku virran molemmin puolin. Samalla muodostuu esteetön yhteys Pyhäjärven ja Oriveden välille. Kosken matkalle on myös tarkoitus lisätä taimenille sopivia kutusoraikkoja.

Kunnostushankkeen hyödyistä virisi vilkasta keskustelua. Puhuttiin myös laajemmin tarpeesta parantaa Hiiskoskenjoen vedenlaatua valuma-alue kunnostuksin niin ylä- kuin alajuoksun osalta samoin kuin kalaistutuksista ja niiden kustannuksista.

Hiiskosken kunnostushanke on jo edennyt luvanhakuvaiheeseen. Seuraavana tavoitteena on, että lupahakemus kaikkine liitteineen saataisiin jätetyksi Aluehallintovirastolle kesään mennessä. Kun lupahakemus etenee käsittelyyn, aloitetaan rahoituksen kerääminen. Elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden mukaan rahoitusta voidaan hakea monista eri lähteistä, eikä sen pitäisi muodostua esteeksi.

Näillä uutisilla on hyvä aloittaa vuosi 2026!

Tilaisuuden järjesti Leino-Vihtavaaran kyläyhdistys ry Turinatupalounaan yhteydessä.

Kuvat vasemmalta: Tilaisuuden yleisöä, Hiiskosken pääuoma heinäkuussa 2025 samoin Hiiskosken siltarumpu heinäkuussa 2025. Kuvat ja teksti: Aapo Juvonen

************************************************************************

25.10.2025

JUURIKAN KANAVAN AVAUS ALKAA

Karjalan Pyhäjärvi ry oli mukana Juurikankanavan kosteikkohankkeessa 2014.

Kuvissa näkyy kosteikon kunnostamistarve. Vesi ei enää kierrä kosteikon uomiin ja kamparakenteisiin. Lokakuun alussa 2025 ehdittiin avata kosteikon reunaa. Talvella 2026 jatketaan märemmällä osuudella. Mutta jo nyt korjaus auttoi. Vesi ohjautuu kosteikkoon puhdistumaan.

Korjaustoimiin saatiin rahoitus SVS ry:n JÄSMY- rahoituksesta Karjalan Pyhäjärvi hankkeesta. Myös Pohjois- Karjalan Elyn kautta saimme asiantuntija-apua Janne Raassinalta. Kiitos myös Tiina Käki ja Maarit Moisio.

Alla olevat kuvat Vesa Partinen

Yläkuvassa seminaaria avaamassa Pro Puruveden puheenjohtaja Hilkka Partanen.

Kuva: Ulla Rauramo

Pro Puruvesi ry, Karjalan Pyhäjärvi ry, itäisen Pihlajanveden osakaskunta sekä läntisen Punkaharjun kyläyhdistys ry järjesti Lustossa 2.9.2025 paikallisille, maakunnallisille ja valtakunnallisille päättäjille sekä eri tahojen viranomaisille ja kutsutuille kansanedustajille seminaarin, jossa taustotettiin uuden, kolmen järven yhteisen vesienhoidon organisaation perustamista.

Alue sijaitsee kolmen kunnan ja kolmen maakunnan alueella. Niiden yhteenlaskettujen valuma-alueiden pinta-ala on 2 000 km2 ja vesialueiden 700 mk2. Paavo Jantunen on koonnut Etelä-Savon Ely-keskuksen tilaamana ansiokkaan esiselvitysraportin aiheesta (propuruvesi.fi: Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon organisointi). Esiselvitystyössä on ollut mukana seminaarin järjestäjien lisäksi laaja asiantuntijaverkosto alueen Ely-keskuksista, Savonlinnan ja Kiteen kaupungeista sekä kalatalousalueilta. Esiselvityksen neljästä eri organisaatiomallista parhaaksi esitetään säätiömallia.

Aluksi käytiin tutustumassa kahteen Puruveden kohteeseen: Kerimäen kirkkorantaan ja Lautalahden kosteikkoalueelle. Kirkkorannassa rehevöityminen näkyi konkreettisesti. Noin 50 vuodessa lahden uintikelpoinen hiekkapohja oli peittynyt puolimetriseen lietteeseen, jolla kasvava tiheä ruovikko täytti arviolta kolmanneksen lahdesta. Samalla lahden oli samentunut. Ruovikossa oli havaittu EU-direktiivin suojelemia lajeja kuten viitasammakko ja kaksi korentolajia. Tämän takia ruovikon hävittäminen on vaikeutunut. Joillakin toisilla Puruveden lahtialueilla sedimenttiä kerääntynyt pohjaan jopa 2-3 metriä. Suurin yksittäinen syy sedimentin lisääntymiseen ovat soiden-, erityisesti turvesoiden ojitukset.

Lautalahden kosteikkoa esitteli sen toteutuksesta vastannut vesistöasiantuntija Janne Raassina. Kosteikko on rakennettu kahdeksan vuotta sitten ja se toimii edelleen moitteettomasti. Lautalahteen laskeva uoma tuo vettä Puruveteen noin 400 ha valuma-alueelta. Vesiensuojelurakenteilla vähennetään kiintoaineen ja ravinteiden kuormitusta vesistöön.

Alakuvassa Lautalahden kosteikko ja sen toteuttaja Janne Raassina.

Kuvat: Ulla Rauramo

Tutustumiskierroksen jälkeen Reijo Jantunen, Mirja Ulmanen ja Mikko Jantunen pitivät katsauksen eri järvien nykytilasta sekä uuden, yhteisen organisaation tarpeellisuudesta. Tässä vaiheessa joukkoon liittyi myös eduskunnan ympäristövaliokunta, joka lähti katsauksen jälkeen tutustumaan em. Kerimäen kirkkorantaan ja Lautalahden kosteikkoalueeseen.

Sekä Puruvedellä että Pyhäjärvellä on laajat Natura 2000 -alueet, joiden suojeluperusteena on sama luontotyyppi (hiekkamaiden niukkamineraaliset, niukkaravinteiset vedet). Pihlajavedelläkin on suuri Natura 2000 -alue, mutta sen suojelu perustuu eri luontotyyppeihin kuin Puruveden ja Pyhäjärven. Järvien vedet ovat olleet puhtaita ja hyvin kirkkaita. Noin 50 vuotta sitten alkanut rehevöityminen näkyy nyt ruovikoitumisen ohella selkävesien sinilevälauttoina, pohjasedimentin kertymisenä ja veden samentumisena. Järvillä toimivat vapaaehtoiset vesiensuojeluyhdistykset ovat tehneet uraauurtavaa työtä jopa 30 vuoden ajan, mutta yksittäiset toimenpiteet eivät ratkaise ongelmia. Nykyisin näkösyvyys on parhaimmillaan 10 m, joskin rehevöityneissä lahdissa pienimmillään vain metrin. Jotta vesien tilaa saataisiin parannettua tai edes pidettyä nykyisellä tasolla, tarvitaan suuren luokan toimenpiteitä. Sen takia kolmen järven yhteinen organisaatio, säätiö, on tarpeellinen. Sillä olisi kyllin leveät hartiat.

Alustuksen jälkeen vuorossa oli kolme paneelia. Ensimmäisessä mukana oli paikallinen ja maakunnallinen näkökulma. Panelisteina olivat maakuntajohtajat, Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien ja Parikkalan kunnan edustajat sekä Puruveden ja Pyhäjärven kalatalousalueen edustajat.

Toinen paneeli edusti viranomaisten näkökulmaa: Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen Ely-keskusten.

Kolmanteen paneeliin osallistuivat ympäristöministeriö sekä kaksi kutsuttua kansanedustajaa.

Yläkuva

Paneeli 1: Paikallinen ja maakunnallinen näkökulma.

Vasemmalta Eira Rosberg, Etelä-Savon maakuntaliitto
Topi Suomalainen, Etelä-Karjalan liitto
Mervi Holopainen, Kiteen kaupunki
Sakari Paakkinen, Parikkalan kunta
Mervi Paajanen, Pyhäjärven kalatalousalue
Tuukka Suomalainen, Savonlinnan kaupunki
Ari Asikainen, Puruveden kalatalousalue

Välikuva

Paneeli 2: Viranomaisten näkökulma

Vasemmalta Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus
Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Jari Ilmonen, Metsähallitus
Liisa Ukonmaanaho, Luonnonvarakeskus
Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos

Alakuva

Paneeli 3: Valtakunnallinen näkökulma

Vasemmalta Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö
Hanna Holopainen, kansanedustaja
Anna-Kristiina Mikkonen, kansanedustaja
Antton Keto, Ympäristöministeriö, etäyhteydellä
Kuvat: Ulla Rauramo

Yhteenveto: On olemassa konsensus uuden säätiömuotoisen organisaation perustamisesta kolmen järven kesken. Se koetaan erittäin tarpeelliseksi paitsi alueellisesta ja valtakunnallisesta myös kansainvälisestä näkökulmasta. Rahoitus on ongelma, koska tällä hallituskaudella leikattu vesistöjensuojelusta rajusti sekä valtiolta että kunnilta. Po. hanke pitää saada pikaisesti valmisteilla olevaan vuoden 2027 hallitusohjelmaan Saaristomeri-hankkeen tavoin.

Palkattua henkilökuntaa on oltava, vapaaehtoispohjalta toimiminen ei yksin auta. Laaja verkosto mahdollistaa suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Koska järvien suurin pilaantuminen on johtunut metsien ojituksista, metsäala on saatava uudelleen tiiviisti talkoisiin mukaan.

Luonnolla sellaisenaan on itseisarvo. Hyvinvoivat järvet parantavat maakunnan elinvoimaisuutta. Näiden järvien maankuulu muikku tärkeä mm. matkailijoille. Kutu onnistuu vain puhtaissa vesissä.

Loppupäätelmä: Kutsutaan pikaisesti kokoon kaikkien kolmen kunnan ja maakunnan päättäjät sekä metsäsektori rahoituspohjan kuntoon saattamiseksi.

*******************************************************************

23.7.2025

VUOSIKOKOUSPÄÄTÖKSIÄ

Karjalan Pyhäjärvi ry:n vuosikokous pidettiin ti 22.7.2024 klo 18.00 alkaen Kesälahdella Sovintolassa Pyhäjärventie 8.

Hallituksen kokoonpano

Saimme hallitukseen uuden jäsenen Aapo Juvosen Markku Uimosen tilalle. Kiitimme Markkua rahastonhoitajan työstä Erkki Lindebergin valmistamalla teräskalalla. Hallituksen kokoonpano toimintakaudelle 2025-2026 on seuraava:

Mirja Ulmanen, pj
Ulla Hurskainen, varapj
Ulla Rauramo, sihteeri
Aapo Juvonen
Erkki Lindeberg
Tuomas Ojanen
Anu Parkkonen

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu säilyi ennallaan eli 20 €/hklö.

Vesienhoitoasiat

Kokouksen jälkeen Aapo Juvonen kertoi Pyhäjärven tilasta näkösyvyysmittausten ja kemiallisten analyysitietojen valossa. Kokousväki keskusteli vilkkaasti valuma-alueen ongelmista. Asiantuntijana toimi Janne Raassina.

Pienenä toimijana edistämme mm. seuraavia hankkeita:

Karjalan Pyhäjärven kunnostus hankesuunnitelma. Hanketta vetää Saimaan vesienhoitoyhdistys. Yhdistyksemme osallistuu tiedottamiseen, ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen aktiiviseen seurantaan.
Koirasuon valuma-alueen metsäluontohanke valuma-altaan tilan parantamiseksi. Yhteistyössä Parikkalan seurakunta, Karjalan metsänhoitoyhdistys ja MTK
Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon yhteinen organisointihanke. Hanketta vetää Pro Puruvesi
Lisäksi seuraamme valuma-alueella tapahtuvia muita asioita ja tiedotamme niistä tarpeen mukaan.

5.7.2025

PYHÄJÄRVEN VESIENSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ NEULANIEMESSÄ

Vesiensuojelusta kiinnostunutta väkeä oli 3.7.2025 runsaasti paikalla. Paljon erilaista tietoa saatiin, kun Maarit Moisio kertoi Pyhäjärvi-hankkeen kuormitusseurannasta, Annika Kiiski (etäyhteydellä) Hiilipörssistä soiden ennallistajana ja Panu Kukkonen Metka-tuesta ja yksityismetsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä.

Kuvat alla: Kokousväkeä istumassa, Panu Kukkonen ja Maarit Moisio seuraamassa esitystä, alla Annika Kiiski etäyhteydellä mukana.

*******************************************************************

8.6.2025

VANHAT OJAT UHKA PYHÄJÄRVELLE

Lähde: Alberto Politi: Rajut kuvat näyttävät, kuinka humus värjää kirkasta Pyhäjärveä punaiseksi. YLE 8.6.2025 https://yle.fi/a/74-20165427 (suoria lainauksia)

Pyhäjärven ominaispiirre on erityisen kirkas ja niukkaravinteinen vesi. Paikoitellen järven vesi on muuttunut sameaksi tai jopa punaiseksi.
Vanhojen ojien kautta kulkeutuva humus uhkaa ainutlaatuista Karjalan Pyhäjärveä.
Asiantuntijat selvittävät tilanteen vakavuutta ja etsivät ratkaisuja yhdessä paikallisten kanssa.
Ongelmakohtia sijaitsee yksityisillä mailla, ja maanomistajien osallistuminen järven suojeluun on tärkeää. Aika montaa maanomistajaa motivoi ihan se, että voi tehdä hyvää lähivesistölle.
Saimaan vesiensuojeluyhdistyksessä työskentelevä biologi Maarit Moisio on juuri ryhtynyt kartoittamaan Pyhäjärven kannalta erityisen ongelmallisia ojia. Yhdistys on saanut kartoitukselle tukea EU:n maaseuturahastosta.
Monessa tapauksessa tilannetta helpottaisi esimerkiksi ojien muuttaminen kosteikoiksi.
Ely-keskukset voivat myöntää maanomistajille rahaa kosteikkoinvestointeihin.
Kuvat vasemmalta: Pyhäjärven vesi on edelleen pääosin huomattavan väritöntä ja kirkasta. Tällaiset ojat ovat ongelma Pyhäjärvelle. Kuvat Ari Haimakainen/YLE

Ajankohtaista

HIISKOSKEN KUNNOSTUSHANKE ETENEE

JUURIKAN KANAVAN AVAUS ALKAA

KARJALAN PYHÄJÄRVI RY 30 V

JUHLAKORVAKORUT

KOLMEN KIRKASVETISEN JÄRVEN TULEVAISUUS -seminaari