Ajankohtaista

25.5.2024

Lahnakarnevaalit

Kesälahden torilla järjestettiin 25.5.2024 Lahnakarnevaalit, joilla oli mielenkiintoista ohjelmaa, kuten lahnapatsaan paljastus,  lahnahistoriikki, lahna- ja kalataidetta, lahnarunoutta ja -joogaa sekä lahnaherkkuja. Karjalan Pyhäjärvi ry jakoi esittelyteltan Pro Puruveden kanssa. Esittelypisteellämme kävijät saattoivat osallistua leikkimieliseen Pyhäjärvi-visaan. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kalapalkinnot tasatunnein. 

Kuvat yllä vasemmalta: Lahjapatsas ja sen tekijä Erkki Lindeberg. Ahti Pitkänen esitteli lahnataiteen tekoa. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja sivistystoimen johtaja Matias Valoaho lahnarunouden kimpussa. 

Kuvat yllä vasemmalta: Iloista lahnajoogaa ohjasi Talvetar. Savustuspöntössä valmistui herkullista lahnaa.

Kuvat yllä vasemmalta: Yhteinen teltta Pro Puruveden kanssa. Anu Parkkonen ja Ulla Rauramo uuden ison Pyhäjärvi-kartan ja ja näkösyvyysmittauslevyn äärellä. Kiteen Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja sivistystoimenjohtaja Matias Valoaho täyttämässä Anu Parkkosen ideoimaa Pyhäjärvi-visailua.

Kuvat yllä vasemmalta:  Valtuuston puheenjohtaja Mervi Holopainen ottaa osaa suosittuun Pyhäjärvi-visaan. Kaksi puheenjohtajaa pani jalalla koreasti: Pro Puruveden Reijo Jantunen ja Karjalan Pyhäjärvi ry:n Mirja Ulmanen. Kaksi kisan voittajista: Pasi Pölönen ja Nora Andersson. Molemmat saivat valita palkinnon Anu Parkkosen aamulla pyytämistä tuoreista kaloista. 

Kaikki jutun kuvat Mirja Ulmanen ja Ulla Rauramo.

 

Pyhäjärvi-visan kysymykset

Testaa, oletko jyvällä

1. Minkä kuntien/ja tai kaupunkien alueella Karjalan Pyhäjärvi sijaitsee?

  • Joensuun
  • Savonlinnan
  • Kesälahden
  • Parikkalan
  • Uukuniemen
  • Kiteen
  • Sortavalan

2. Mihin järveen Karjalan Pyhäjärvi laskee?

  • Oriveteen
  • Saimaaseen
  • Laatokkaan
  • Suomenlahteen
  • Puruveteen
  • Pihlajaveteen

 

 

 

 

 

3. Kuinka monta saarta Karjalan Pyhäjärvessä on?

  • 1352
  • 222
  • 363
  • 695

4. Minä vuonna Karjalan Pyhäjärvi ry on perustettu?

  • 1995
  • 2001
  • 2010
  • 2021

Lahnakarnevaalien kisaan osallistui 32 henkilöä. Voittajiksi arvottiin Erja Järvisalo, Salme Kandolin,  Pasi Pölönen ja Nora Andersson.

*************************************************************************

22.4.2024

Vesistönhoito

Helsingin Sanomien Vieraskynässä oli 22.4.2024 Vesistöpaneelin puheenjohtajan Timo Huttulan ja varapuheenjohtaja Markku Marttisen hyvä kirjoitus otsikolla

 

Suomessa ei ole enää varaa jättää vesistöjään hoitamatta

 Poimintoja kirjoituksesta mm.:

 Suomen vesipolitiikkaan tarvitaan muutos. Tärkeintä on pysäyttää liiallinen kuormitus vesistöjen valuma-alueilta. Tärkeää on ymmärtää myös ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vesistöjen tilan välinen yhteys. Hallitusohjelmassa on vain vähän konkreettisia vesistöihin liittyviä toimia. Lukuisat pienillä resursseilla talkoovoimin toimivat yhdistykset tekevät arvokasta työtä lähivesistöjen tilan parantamiseksi, ja ne ansaitsisivat nykyistä enemmän tukea. Valtionhallinnossa on käynnistettävä yhteistyö kunnostushankkeiden kohdistamiseksi vesistöjen koko valuma-alueelle. Lisärahoitusta voidaan saada EU:n ennallistamisasetuksen kautta.

 EU:n vesipuitedirektiivin ja Suomen vesienhoidon alkuperäinen tavoite oli estää vesistöjen, rannikkovesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja parantaa niiden tilaa vuoteen 2015 mennessä. Suomi on joustanut aikatauluista, ja tavoite on siirtynyt vuoteen 2027. Ympäristöministeriössä on valmisteltu lakimuutoksia, joiden nojalla vesienhoidon ympäristötavoitteista ja vuoden 2027 takarajasta voidaan yhä lipsua.

 Merkittävin syy Suomen järvien tilan heikkenemiseen on maa- ja metsätalousmailta valuva, suurena pysynyt hajakuormitus. Maatalouden vesistökuormituksen tehokkaat vähennyskeinot on otettava heti käyttöön, metsätalouden ojitukset on muutettava luvanvaraisiksi ja kuivatettuja turvemaita on vesitettävä.

(Pitemmän tekstin lausejärjestystä osin muutettu.)

 

*********************************************************************

18.2.2024

Jäsenkirje 1/24               

Hyvä Karjalan Pyhäjärvi ry:n jäsen 

Tämän kirjeen sisältö:

  • Kaikki mukaan!
  • Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä
  • Vesienhoidon organisointi -projektin selvitystyö
  • Omatoimiset kunnostustoimenpiteet
  • Jäsenrekisterin ja kotisivujen päivitys
  • Vuoden 2024 jäsenmaksu

 

Kaikki mukaan järvemme hoitoon!

Vesienhoito alkaa kuivalta maalta, joten yhteistyö ja -ymmärrys eri osapuolten kanssa on tärkeää. Haluamme edistää vuorovaikutusta järven ranta-asukkaiden, maan- ja metsänomistajien, lomailijoiden, yrittäjien, yhdistysten, Kiteen ja Parikkalan edustajien sekä viranomaisten kesken. Tietoa vesienhoidosta, järven tilaan vaikuttavista tekijöistä ja huolenaiheista tarvitaan. Seurataan yhdessä uutisia suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka saattavat vaikuttaa järveemme valuma-alueella tai itse järvellä. Yhdistys osallistuu tapahtumiin mielellään, joten kutsukaa meidät mukaan. Kiitos, kun haluat toimia!

 

Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä

Karjalan Pyhäjärvi ry:llä on edustaja Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmässä kaudella 2024-2029.

 

Vesienhoidon organisointi -projektin selvitystyö valmistuu kevään aikana

Karjalan Pyhäjärvi ry on osallistunut selvitystyöryhmään vesienhoidon organisoimiseksi Karjalan Pyhäjärven, Puruveden ja Punkaharjun puoleisen Pihlajaveden alueella. Kolme kirkasta, karua ja erityisherkkää järveä yhdessä muodostaisivat varteenotettavan toimijan ja vetovoimaisen alueen myös matkailun kannalta. Suurten miljoonahankkeiden suunnittelu, rahoitusten hakeminen ja johtaminen on ammattilaisten työtä. Pienen yhdistyksemme rahkeet eivät niihin riitä. Keskittämällä ”paperisota” isommille harteille säästyy paikallisia voimavaroja toimenpiteisiin valuma-alueella ja järvellä.

 

Omatoimiset kunnostustoimenpiteet

Kannustamme jäseniämme omatoimisiin, paikallisiin hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin. Hyvä esimerkki on Pro Pyhäjärven Suolahti ry:n toteuttama, veden virtausta edistävä ruovikon niittohanke (tietoa nettisivuillamme). Vapaaehtoistyö on tärkeää, ja ilman sitä useat hoito - ja kunnostustoimenpiteet jäisivät toteutumatta. Myös henkilökohtaiset arkiset suojelutoimenpiteet ovat tärkeitä.

 

Kotisivujen ja jäsenrekisterin päivitys

Päivitimme jäsenrekisterimme ja www.karjalanpyhajarvi.fi -verkkosivut siirrettiin uudelle alustalle. Samalla lisättiin uutta materiaalia ja kuvia. Somekanavista on käytössä Karjalan Pyhäjärvi ry -niminen Facebook-sivu ja Instagram tili. Lähetä meille uutisia, materiaalia ja kuvia! Seuraa sivujamme ja osallistu keskusteluun!

Vuoden 2024 jäsenmaksu 15 €/henkilö Karjalan Pyhäjärvi ry:n tili FI54 5153 0420 0306 64

Tauon jälkeen keräämme jälleen jäsenmaksut toimintamme pyörittämiseksi. Suosittele jäsenyyttä toisille perheenjäsenille, naapureille ja ystäville. Jäsenyys on henkilökohtainen ja liittyminen käy näppärästi sivuiltamme https://www.karjalanpyhajarvi.fi/yhteystiedot/. Maksathan jäsenmaksun ajoissa eli maaliskuun loppuun mennessä.

 

Raikkaita helmikuisia päiviä Karjalan Pyhäjärvelle!

 

Mirja Ulmanen

hallituksen puheenjohtaja

Kiinnostaako Sinua tietää, miten mitataan järven näkösyvyyttä? Osallistu koulutukseen ETÄNÄ 6.3. klo 12-15. Ilmoittaudu:Inka.vesala@ely-keskus.fi. Kurssin jälkeen voit halutessasi ilmoittautua vapaaehtoiseksi mittaajaksi.Tarvitsemme järvellä tihempää mittausverkostoa, jotta pysymme paremmin hereillä vedessä tapahtuvista muutoksista.

****************************************************************

23.10.2023

Malminetsintää Keski- ja Etelä-Karjalassa 

Rio Tinto

Lähde: Kaivosjätti Rio Tinto hamuaa mineraaleja Keski-Karjalasta. YLE 23.10.2023

 Maailmanlaajuista kaivosjättiä kiinnostavat maaperän aarteet Tohmajärvellä ja Kiteellä. Brittiläis-australialaisen Rio Tinton suomalainen tytäryhtiö on tehnyt kaksi varausta Keski-Karjalaan.

Tohmajärvellä liki 130 neliökilometrin varausalue sijoittuu valtatie 9:n pohjoispuolelle Perävaarasta Venäjän rajalle saakka. Suurempi, lähes 300 neliökilometrin varaus on valtatie kuuden itäpuolella. Alue ulottuu Kiteen Pyhäjärveltä Tohmajärveen ja idässä valtakunnanrajaan asti.

 Kaivosyhtiötä kiinnostaa aiempien tutkimusten perusteella varausalueilla 16 mineraalia, muun muassa litium, kupari, nikkeli, koboltti ja kulta. Etsintälistalla on myös harvinaisempia kaivosmineraaleja, esimerkiksi palladium, platina ja iridium. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin hyväksymä varaus oikeuttaa tekemään geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottamaan vähäisiä näytteitä. Varaus ei vielä oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhintaan. Varaus ei myöskään rajoita maanomistajan oikeuksia tai maankäytön tarpeita.

 Jos Rio Tinto Exploration Finland -yhtiö löytää varausalueilta kiinnostavia kaivosmineraaleja, sillä on etuoikeus hakea malminetsintälupia. Tohmajärven varaus on voimassa helmikuuhun 2025, pääosin Kiteen puolelle sijoittuva varaus tammikuulle 2025.

 

Batteri 3 Finland

Lähde: Riitta Väisänen: Espoolaisyhtiö kartoittaa litiumin esiintymistä Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. YLE 18.1.2023

 Battery 3 Finland Oy on espoolainen, 2022 perustettu osakeyhtiö, jonka pääasiallinen toimiala Malmit ja teollisuusmineraalit. Yhtiö selvittää mm. akuissa käytettävän litiumin esiintymistä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueilla. Varausalueet ulottuvat myös Etelä-Savon puolella.

Battery 3 Finland oy on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille kaksi varausilmoitusta, jotka Tukes on hyväksynyt. Varaus ei ole malminetsintälupa, mutta antaa yhtiölle etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen.

 

**********************************************************************************

16.10.2023

Puruveden ja lähialueiden kirkasvetisten järvien vesienhoidon organisointi -hanke

Projektipäällikkö Paavo Jantusen tilannekatsaus 16.10.2023:

  • Hankkeessa ovat mukana Pro Puruvesi, Karjalan Pyhäjärvi sekä Pihlajavesi (itäinen osakaskunta), joiden alueilla kaikilla on samanlainen luontotyyppi ja yhteiset vesistöhoidon haasteet.
  • Toimintamallina joko säätiö (vrt. Vesijärvisäätiö) tai alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteenliittymä. Säätiö juridisesti haastavampi.
  • Kirjallisen raportin ensimmäinen versio lähdössä esiselvityshankkeeseen osallistuneille, lopullinen valmis vuoden 2024 alussa.
  • Rahoitusinstrumentteja tarjolla (esim. Metso, Metka, Helmi), oma perusrahoitus (minimi 2 henkilötyövuotta) saatava kuntoon. Lähialueet Savonlinnan ja Kiteen kaupungit kiinnostuneita, Parikkalan kunta, maakuntatoimijat ja yrityssektori saatava mukaan.