Ajankohtaista

OTTEITA VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJASTA 29.7.2026

  

Puheenjohtajaksi valittiin Markku Uimonen, sihteeriksi Ulla Rauramo, pöytäkirjantarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi Anna-Maija Ahonen ja Lea Pennanen.

 Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle ja muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. 

Uuden hallituksen kokoonpano on:

  • Aapo Juvonen

  • Erkki Lindeberg

  • Anu Parkkonen

  • Ismo Pöllänen

  • Martti Riekki

  • Jouni Supola ja

  • Mirja Ulmanen

  • Saara Berg, toiminnantarkastaja

  • Päivi Gröhn, varatoiminnantarkastaja

    Virallisen kokouksen jälkeen Janne Raassina esitteli Karjalan Pyhäjärven vesiensuojeluhankkeita (Taskisenlahti, Koirasuo, Lietson suo, Lietson kanava, Juurikan kanava, Sirkkajoki, Myllyjoki, Koivusillanjoki, Harkonjoki, Mustaoja, Rokolammin suo) ja avasi keskustelun niistä. Hankekartta liitetään yhdistyksen nettisivuille. Keskustelussa todettiin, että

    • Karjalan Pyhäjärvi on tummunut ja siksi kiireellisen suojelun tarpeessa, jotta sillä säilyisi Natura-järven status

    • tarvitaan nykyisten hankkeiden lisäksi isoja hankkeita järven kunnon säilyttämiseksi ja ne tarvitsevat nykyistä leveämmät hartiat, minkä mahdollistaisi mm. kolmen kirkkaan veden säätiö

    • lobbausta säätiön perustamisesta Kiteen kaupungin suuntaan tarvitaan

      ___________________________________________

VESIENSUOJELUTYÖ ETENEE – KOHTI KÄYTÄNNÖN TOIMIA YHDESSÄ SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYKSEN KANSSA

Pyhäjärven valuma-alueella etenee laaja vesiensuojelun suunnitteluhanke, jossa valmistellaan käytännön toimia kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeessa siirrytään vaiheittain toteutuksiin. Ilmoita kiinnostuksesi tai huolenaiheesi: Maarit Moisio, p. 050 167 9799.

Keskeiset toimenpiteet:
• Valuma-alueelta on tunnistettu suurimmat kuormittajat: Lepikonjoki, Myllyjoki, Harkonjoki (etelä ja pohjoinen), Juurikankanava sekä Koirasuo
• Harkonjoen alueelle suunnitteilla noin 1,5 hehtaarin kosteikko (kahden altaan ratkaisu), jolla hidastetaan virtaamaa ja pidätetään ravinteita
• Uusia kosteikkokohteita suunnitteilla mm. Riitakorpeen, Suurenjärvenlietteelle ja Taskisenlahteen
• Soiden ennallistamiskohteita valmistelussa: Lietsonsuo, Aukeasuo (Tornator) ja Rokolamminsuo
• Ennallistamisessa palautetaan suon vesitaloutta mm. ojia patoamalla ja vettä ohjaamalla
• Juurikankanavan 15 vuotta vanhoja vesiensuojelurakenteita kunnostettiin viime syksynä
• Suunnittelu tehdään yhdessä maanomistajien kanssa. Uusia kohteita mahtuisi vielä suunnitteluun.

Koirasuon valuma-alueella, Parikkalan seurakunnan mailla, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hanke etenee rinnakkain: kaivinkonetyöt on jo pääosin tehty vuosina 2025–2026, ja loput vesiensuojelurakenteet toteutetaan heinäkuussa 2026. Ennallistamistoimet jatkuvat vielä tulevina vuosina mm. Rokolamminsuon ennallistamisella.

Tavoitteena on hidastaa veden virtausta, sitoa kiintoainesta ja ravinteita jo valuma-alueella sekä parantaa luonnon monimuotoisuutta. Linkki materiaaleihin: https://www.karjalanpyhajarvi.fi/ajankohtaista/kolme-tarkeaa-vesiensuojeluhanketta/#widget-1nlgx4ilpNoFlG1DL76N

**************************************************************************************************

13.1.2026

HIISKOSKEN KUNNOSTUSHANKE ETENEE

Tiistaina Leinovaaran kylätalon täytti innostunut ja utelias väki, joka oli tullut paikalle kuulemaan ja keskustelemaan Hiiskosken kunnostushankkeen etenemisestä. Vieraiksi oli saatu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta kolme asiantuntijaa, Ari Heiskanen, Teppo Linjama ja Olli Sivonen. Lisäksi etäyhteyksin Timo Pohjamo esitteli yksityiskohtaisia piirustuksia hankkeen käytännön toteutuksesta. Myös PKS:n edustajia osallistui tilaisuuteen.

Kosken kalataloudellisen kunnostuksen on tarkoitus edetä siten, että nykyisen myllypadon ympäriltä poistetaan tukimuurit ja joen yläjuoksulle rakennetaan pohjapato ja kynnyspatoja. Myös vanha nousuesteinen siltarumpu korvataan uudella kalojen vaelluksen mahdollistavalla siltarakenteella. Näillä toimenpiteillä parannetaan veden virtausta ja mahdollistetaan kalojen kulku virran molemmin puolin. Samalla muodostuu esteetön yhteys Pyhäjärven ja Oriveden välille. Kosken matkalle on myös tarkoitus lisätä taimenille sopivia kutusoraikkoja.

Kunnostushankkeen hyödyistä virisi vilkasta keskustelua. Puhuttiin myös laajemmin tarpeesta parantaa Hiiskoskenjoen vedenlaatua valuma-alue kunnostuksin niin ylä- kuin alajuoksun osalta samoin kuin kalaistutuksista ja niiden kustannuksista.

Hiiskosken kunnostushanke on jo edennyt luvanhakuvaiheeseen. Seuraavana tavoitteena on, että lupahakemus kaikkine liitteineen saataisiin jätetyksi Aluehallintovirastolle kesään mennessä. Kun lupahakemus etenee käsittelyyn, aloitetaan rahoituksen kerääminen. Elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden mukaan rahoitusta voidaan hakea monista eri lähteistä, eikä sen pitäisi muodostua esteeksi.

Näillä uutisilla on hyvä aloittaa vuosi 2026!

Tilaisuuden järjesti Leino-Vihtavaaran kyläyhdistys ry Turinatupalounaan yhteydessä. 

Kuvat vasemmalta:  Tilaisuuden yleisöä, Hiiskosken pääuoma heinäkuussa 2025 samoin Hiiskosken siltarumpu heinäkuussa 2025. Kuvat ja teksti: Aapo Juvonen

****************************************************************

KARJALAN PYHÄJÄRVI RY  30 V

JUHLAKORVAKORUT

Olemme tilanneet  30-vuotisjuhlan kunniaksi taiteilija Päivi Valolta hopeiset nimikkokalakorvakorut, joiden hinta on 75 €/pari. Niitä voi tilata sähköpostiosoitteemme kautta posti.pyhajarvi@gmail.com.

*******************************************************************

8.6.2025

VANHAT OJAT UHKA PYHÄJÄRVELLE

Lähde: Alberto Politi: Rajut kuvat näyttävät, kuinka humus värjää kirkasta Pyhäjärveä punaiseksi. YLE 8.6.2025 https://yle.fi/a/74-20165427 (suoria lainauksia)

  • Pyhäjärven ominaispiirre on erityisen kirkas ja niukkaravinteinen vesi. Paikoitellen järven vesi on muuttunut sameaksi tai jopa punaiseksi.

  • Vanhojen ojien kautta kulkeutuva humus uhkaa ainutlaatuista Karjalan Pyhäjärveä.

  • Asiantuntijat selvittävät tilanteen vakavuutta ja etsivät ratkaisuja yhdessä paikallisten kanssa.

  • Ongelmakohtia sijaitsee yksityisillä mailla, ja maanomistajien osallistuminen järven suojeluun on tärkeää. Aika montaa maanomistajaa motivoi ihan se, että voi tehdä hyvää lähivesistölle.

  • Saimaan vesiensuojeluyhdistyksessä työskentelevä biologi Maarit Moisio on juuri ryhtynyt kartoittamaan Pyhäjärven kannalta erityisen ongelmallisia ojia. Yhdistys on saanut kartoitukselle tukea EU:n maaseuturahastosta.

  • Monessa tapauksessa tilannetta helpottaisi esimerkiksi ojien muuttaminen kosteikoiksi.

  • Ely-keskukset voivat myöntää maanomistajille rahaa kosteikkoinvestointeihin.

    Kuvat vasemmalta: Pyhäjärven vesi on edelleen pääosin huomattavan väritöntä ja kirkasta. Tällaiset ojat ovat ongelma Pyhäjärvelle. Kuvat Ari Haimakainen/YLE

Kuvat vasemmalta: Hallitusta edusti Anu Parkkonen, Erkki Lindeberg ja Mirja Ulmanen. Anu kyselee mitähän kaloja tässä mahtaa olla? Pojat tutkivat hyviä onkipaikkoja. 

Kuvat Mirja Ulmanen

******************************************************************